Kantelu 21.8.2011
Kantelija esiintyi Hufvudstadsbladetin 22.5.2011 julkaisemassa reportaasissa, jossa käsiteltiin pornoelokuvan tekemistä. Hänen mukaansa toimituksen kanssa sovittiin etukäteen, että jutussa esiintyvien henkilöiden anonymiteetti turvataan eikä heitä voi tunnistaa tekstistä tai kuvista. Kantelija sai reportaasin nähtäväkseen ennen sen julkaisemista ja huomasi, että siinä oli mukana lukuisia tunnistamiseen johtavia kohtia. Lehti ei kantelijan vaatimuksesta huolimatta käsitellyt juttua niin, että luvattu anonymiteetti olisi toteutunut. Hän vaati kasvojensa sumentamista reportaasin aloitusaukeaman kuvassa, mutta julkaistussa kuvassa vain silmät oli peitetty palkilla, joka sekin näkyi läpi. Myös kantelijan taiteilijanimi kerrottiin jutussa, vaikka hän oli vaatinut sen salaamista.
Kantelija ja hänen aviopuolisonsa asuvat pienellä paikkakunnalla, jossa Hufvudstadsbladetia luetaan laajalti. Reportaasista on aiheutunut haittaa kantelijalle ja hänen läheisilleen.
Hufvudstadsbladetin vastaus 16.9.2011
Päätoimittaja Marit af Björkestenin mukaan reportaasi päätettiin tehdä kantelijan yhteydenoton jälkeen. Jutun tarkoitus oli esitellä ristiriitaisia tunteita herättävää alaa ja kertoa, kuinka elokuvan tekemisen todellisuus kulissien takana eroaa katsojien näkemästä lopputuloksesta. Tavoitteena oli myös keskustella näyttelijöiden vastuusta ja pornoelokuvateollisuuden vaikutuksesta nuorten seksuaalisuuteen. Jutun kuvat otettiin Berliinissä elokuvan kuvauksissa.
Päätoimittajan mukaan ennen haastattelua ja kuvauksia sovittiin, ettei reportaasissa paljasteta sellaisia yksityiskohtia siinä esiintyvistä henkilöistä, joiden avulla katsojat voisivat jäljittää esiintyjät. Kaikki juttua varten kuvatut olivat antaneet luvan kuvaamiselle, ja toimittaja ja kuvaaja saivat haastatella ja kuvata esiintyjiä vapaasti. Yhden esiintyjän pyynnöstä hänen päänsä rajattiin kuvan ulkopuolelle. Kantelija kertoi avoimesti kokemuksistaan pornoalalla ja lähetti vielä jälkikäteen kuvia itsestään toisten filmien kuvauksissa.
Päätoimittaja kirjoittaa, että kantelija sai nähdä reportaasin tekstin viisi päivää ja taitetun kokonaisuuden kolme päivää ennen jutun painamista. Sen jälkeen kantelija pyysi useaan eri otteeseen, että jutusta poistetaan erilaisia yksityiselämään liittyviä tietoja. Toimitus teki poistot pyydetyllä tavalla. Taiteilijanimensä salaamista ja kasvokuvansa peittämistä kantelija pyysi vasta samana päivänä kuin lehti meni painoon. Af Björkestenin mukaan siinä vaiheessa oli mahdotonta tehdä juttuun suuria muutoksia. Toimitusprosessin aikana olosuhteissa ei myöskään ollut tapahtunut sellaisia muutoksia, että ne olisivat perustelleet myöhään esitettyjen muutosten välttämättömyyttä. Tästä huolimatta toimitus kantelijan pyynnöstä peitti kuvasta hänen silmänsä mustalla palkilla. Tämä on lehden vakiintunut tapa suojata kuvassa esiintyvän henkilön identiteetti. Tässä tapauksessa palkki myös sopi reportaasin kuvakieleen.
Af Björkesten kertoo kantelijasta, että tämä pyörittää miehensä kanssa seksikauppaa, tekee yhteistyötä yliopisto-opiskelijoiden kanssa, esiintyy erotiikkamessuilla ja markkinoi elokuviaan kauppansa nettisivuilla, joilla hänen kasvokuvansa yhdistetään taiteilijanimeen. Kantelija on myös tunnistettavissa elokuvista, joita kaupataan avoimesti. Lisäksi kantelijaa on päätoimittajan mukaan aikaisemmin haastateltu ja kuvattu pornotähden ominaisuudessa muihin julkaisuihin. Af Björkestenin mielestä kantelija esiintyy julkisena henkilönä viihdeteollisuudessa eikä hänen yksityisyyden suojansa siksi ole verrattavissa henkilöihin, jotka ovat julkisuuden piirin ulkopuolella. Kantelija tiesi jo Hufvudstadsbladetin reportaasiin suostuessaan, että lehdellä on paljon lukijoita hänen pienellä ruotsinkielisellä kotipaikkakunnallaan. Aiheen arkaluonteisuuden vuoksi toimitus kuitenkin salasi kantelijan oikean nimen ja yksityiskohtia hänen yksityiselämästään.
Päätoimittajan mielestä kantelijan itsestään levittämät kuvat herättävät enemmän pahennusta kuin Hufvudstadsbladetin julkaisema kuva. Lehden artikkeli oli asiallisesti kirjoitettu, ja kuvat edustivat hyvää kuvajournalismia.
Ratkaisu
Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta (JO 19). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27).
Lehden reportaasissa ”Allt du ser på filmen är inte sant” kerrottiin pienellä budjetilla tuotettavan aikuisviihde-elokuvan kuvauspäivästä. Elokuvan näyttelijät esiteltiin taiteilijanimillään ja osaa heistä haastateltiin. Kantelija kertoi alasta yleisesti sekä työstään ja asiakkaistaan myös Suomessa. Hän pohti jutussa pornon vaikutusta erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä esitti asiasta huolensa. Artikkelin kuvissa näyttelijät esiintyivät elokuvarooleissaan, toimituksen lisäämät palkit silmien peittona. Kuvissa näkyi myös runsaasti elokuvan rekvisiittaa.
Jutun sävy oli realistinen ja suorasukainen. Kantelija kertoi työstään arkisesti pohtien muun muassa alan palkkausta. Hän teki erityisen selväksi, että pornoteollisuus luo fiktioita, jotka eivät kuulu alaikäisille. Kantelijasta luotiin kuva alansa ammattilaisena, joka esiintyy eroottisissa laatuelokuvissakin. Toisaalta jutussa kerrottiin myös työn kääntöpuolesta, esimerkiksi mahdollisesti terveyttä vaarantavan stimulantin käyttämisestä kuvausten aikana.
Sekä kantelija että päätoimittaja kirjoittavat yhtäpitävästi, että he sopivat kantelijan henkilöllisyyden suojaamisesta aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. Kantelija oli omasta mielestään tunnistettavissa kasvokuvasta, vaikka hänen silmänsä oli peitetty palkilla. Hän sai nähdä taitetun jutun etukäteen ja esittää siihen muutoksia. Hän kuitenkin teki kuvaa koskevan muutospyyntönsä liian myöhään.
Kantelija on esiintynyt taiteilijanimellään ja kasvoillaan julkisesti erilaisissa aikuisviihteeseen liittyvissä yhteyksissä ja erotiikka-alan julkaisuissa. Hän on myös kertonut avoimesti työstään ja ladannut itsestään runsaasti kuvia erotiikkaliikkeensä nettisivuille. Liikkeen toimiala, vastuuhenkilöt ja yhteystiedot paljastuvat julkisesta yritysrekisteristä. Kuka vain pystyy helposti selvittämään kantelijan ammatin ja työn todellisen luonteen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ollijuhani Auvinen, Hannele Haanpää-Holappa, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen.