Kantelu 8.3.2011
Kantelijat kirjoittavat, että heidän yksityisyyden suojaansa rikottiin, kun Pohjalainen julkaisi heidän nimensä oikeudenkäyntiuutisen yhteydessä 5.3.2011. Uutisessa kerrottiin, että virkamies oli tehnyt hallintovalituksen saamistaan potkuista ja nimennyt kantelijat todistajikseen.
Kantelijoiden mielestä heidän yhteiskunnallinen asemansa ja toisaalta asian yhteiskunnallinen merkitys eivät ole sellaisia, että nimien ja muiden tunnistetietojen julkaiseminen olisi ollut perusteltua. Kantelijat vetoavat muun muassa JSN:n lausumaan yksityiselämän suojasta, jonka mukaan yksilön yksityiselämään kuuluvista seikoista ei yleensä saa julkaista tieoja ilman hänen suostumustaan. Kantelussa viitataan myös lausuman toteamukseen, jonka mukaan silloinkin, kun henkilöä koskevan tiedon julkistaminen on perusteltua, sen ei tule ulottua pitemmälle kuin asian käsittelemiseksi on välttämätöntä.
Vastaus 18.4.2011
Päätoimittaja Kalle Heiskanen kirjoittaa, että irtisanottu virkamies haastoi kantelijat pelkästään todistajiksi, eikä näitä kytketty asiaan millään negatiivisella tavalla. Heiskasen mielestä nimien julkaisemisesta ei aiheutunut kantelijoille haittaa, eivätkä kantelijat itsekään ole näin väittäneet.
Tiedot todistajista löytyvät julkisesta asiakirjasta ja nousevat esille oikeudenkäynnissä. Todistajat on pyydetty julkiseen oikeudenkäyntiin nimenomaan kaupungin virkamiehinä, ei yksityisinä henkilöinä. Yksi heistä on työsuojeluvaltuutettu, jonka tehtävä on puolustaa henkilöä, joka hakee oikeutta.
Päätoimittajan mielestä on Vaasan mittakaavassa kysymys yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta ja myös merkittävästä ennakkotapauksesta, kun suuren hallintohaaran päällikkö on antanut alaiselleen potkut hankalan käytöksen takia ja tämä puolustautuu epäoikeudenmukaiseksi katsomaansa irtisanomista vastaan. Pohjalainen on seurannut asiaa johdonmukaisesti.
Heiskasen mukaan kyseisessä tapauksessa esiintymistä julkisessa oikeudenkäynnissä ja nimen julkaisemista samassa yhteydessä ei voida pitää sellaisena kielteisenä julkisuutena, jonka vuoksi nimeä ei olisi voinut mainita.
Ratkaisu
Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).
Pohjalaisen uutisessa ”Terveystarkastaja Ilmola valitti hallinto-oikeuteen potkuistaan” kerrottiin virkamiehen irtisanomisesta ja sen riitauttamisesta. Potkut saanut terveystarkastaja kiisti uutisessa esimiehensä esittämän irtisanomisperusteen, joka oli esimieheen, työnantajan toimintaan ja työyhteisön muihin jäseniin kohdistunut epäasiallinen käyttäytyminen. Jutussa kirjoitettiin, että terveystarkastaja oli nimennyt oikeuteen todistajiksi kolme samassa yksikössä työskennellyttä henkilöä. Todistajat mainittiin jutussa nimeltä, ja myös heidän tittelinsä tai luottamusasemansa kerrottiin.
Tiedotusvälineiden tehtäviin kuuluu julkisten laitosten toiminnan seuraaminen ja mahdollisista epäkohdista kertominen. Pohjalaisen uutisessa kysymys oli Vaasan kaupungin ympäristöosastoon liittyvistä riidoista, joista lukijoilla oli oikeus saada tietoa.
Neuvoston periaatelausumat ja Journalistin ohjeet pyrkivät rajaamaan julkisuutta, joka olisi yksilön kannalta kohtuutonta. Tässä tapauksessa on vaikea nähdä, että kantelijoista olisi paljastettu suojattua tai erityisen arkaluonteista tietoa. Kantelijatkaan eivät millään tavalla perustele, millaista haittaa tunnistetietojen julkaisemisesta olisi aiheutunut. Oman nimen julki tuleminen sellaisessa yhteydessä, jossa kerrotaan työyhteisön ristiriidoista ja tulehtuneista henkilösuhteista, voi tuntua kiusalliselta. Kantelijat eivät kuitenkaan ole riidan osapuolia eikä heitä syytetä mistään, vaan heidät on nimetty todistajiksi virkansa tai luottamusasemansa puolesta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen