Kantelu 27.2.2011
Kantelija on dosentti ja kirurgian erikoislääkäri, joka hoitaa esimerkiksi sosiaalisista pelkotiloista kärsiviä potilaitaan sympaattisen hermon salpauksilla. Hän katsoo joutuneensa 23.2.2011 lähetetyssä 45 minuuttia -ohjelmassa asiattoman julkisuuden kohteeksi. Kantelija toi kantelussa laajalti esiin seikkoja, jotka liittyvät hänen käyttämänsä hoitomenetelmän pätevyyteen ja potilaiden kokemuksiin. Neuvosto ei voi ottaa kantaa hoitomuodon etuihin tai haittoihin, vaan käsittelee kantelun seuraavilta osin: 1) Oliko ohjelmassa olennaista virhettä, jonka kantelija toi esiin ja pyysi korjaamaan. 2) Tehtiinkö kantelijalle selväksi, millaisessa asiayhteydessä hänen haastatteluaan käytetään. 3) Oliko toimittajan kirjoittama, kantelijasta kertova blogimerkintä hyvän journalistisen tavan mukainen.
Kantelijan mielestä ohjelma rinnasti hänet sarjamurhaajaan ja lavasti mahdolliseksi valelääkäriksi. Ohjelmassa kerrottiin, että sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ei ollut peruuttanut useista murhista tuomitun apuhoitajan toimilupaa. Sen jälkeen todettiin, että kantelija on saanut useita huomautuksia Valviralta ja että Potilasvakuutuslautakunta on korvannut hänen potilailleen hoitovirheitä. Kantelija korostaa, että Valviran huomautukset koskivat 1990-luvulla tapahtuneita asioita.
Ohjelmassa myös sanottiin, että Valvira tutkii parhaillaan kantelijan kirurgista menetelmää. Kantelija kirjoittaa varmistaneensa Valvirasta, että tutkintaa ei ole meneillään. Potilasvakuutuslautakunta puolestaan on kantelijan mukaan joutunut tarkistamaan käytäntöään, eikä hänen potilailleen ole korvattu yhtään potilasvahinkoa vuoden 2004 jälkeen.
Ohjelmassa kerrottiin, että Lääkäriliiton teettämän selvityksen mukaan salpaushoidon vaikuttavuutta voi pitää kyseenalaisena, koska se perustuu pääasiassa kantelijan potilaiden kokemuksiin. Kantelussa ihmetellään, miten muutenkaan voisi olla, kun kantelija on menetelmän ainoa käyttäjä Suomessa. Toimittaja kertoi, että kantelijan käyttämä menetelmä tarkoittaa hermorungon viiltämistä poikki tai salpaamista. Kantelijan mukaan on virhe puhua poikki viiltämisestä, kun kysymyksessä on vain klipseillä salpaaminen. Klipsit voidaan tarvittaessa poistaa jälkikäteen.
Kantelijan mukaan hänet pyydettiin mukaan ohjelmaan, joka käsittelisi objektiivisesti hänen leikkausmenetelmäänsä. Ohjelmassa asiantuntijana esiintynyt psykiatri ei kantelijan mukaan tunne salpausmenetelmää, mutta suhtautuu siihen kriittisesti, minkä kantelija teki toimittajalle etukäteen selväksi. Sen sijaan toimittaja ei haastatellut kantelijan ehdottamia psykiatreja eikä hyväksynyt kantelijalta pyytämiään potilaskontakteja ja -kokemuksia osaksi ohjelmaa. Haastattelun taustalla pyöri videokuvaa huomattavasti vapisevasta potilaasta, mutta ohjelmassa ei tuotu ilmi, että oireet helpottivat leikkauksen jälkeen.
Kantelija kertoo saaneensa oman osuutensa ohjelmassa luettavakseen usean pyynnön jälkeen ohjelman lähettämistä edeltävänä iltana klo 23.05. Hän teki ohjelman esityspäivänä leikkauksia, eikä siksi ehtinyt keskittyä muutosvaatimuksiin. Pian haastattelun tekemisen jälkeen hän oli jo pyytänyt oman osuutensa poistamista, mutta toimitus ei suostunut poistamiseen. Kantelija ei ole saanut MTV3:lta vastausta heti ohjelman jälkeen antamaansa palautteeseen.
Toimittajan blogissa kuvaillaan, kuinka kantelijalla on haastattelussa päällään ryppyinen lääkärintakki ja lääkärinvälineitä muovikassissa. Kantelija kertoo, että sairaalan johtaja kielsi kuvaamisen leikkaussalissa, joten haastattelupaikaksi sovittiin toinen tila. Toimittaja itse pyysi kantelijaa ottamaan mukaan kuvauspaikalle sekä valkoisen takin että hoitovälineitä, mutta leimasi sitten blogissaan kantelijan ”Frankensteinin hirviön kaltaiseksi puoskarin irvikuvaksi”. Kantelijan mukaan hoidoista ei kuitenkaan ole aiheutunut merkittäviä komplikaatioita, vaikka ohjelmassa annettiin ymmärtää, että se on riskialtis ja aiheuttaa runsaasti sivuoireita. Ohjelman pelästyttämät potilaat ovat peruneet kantelijalta varaamiaan hoitoja, ja myös jo hoidetut potilaat ovat olleet huolissaan.
Vastaus 28.4.2011
Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila kirjoittaa, että kantelija on saanut leikkauksilleen tähän mennessä lähes pelkästään myönteistä julkisuutta ja on päässyt markkinoimaan hoitoaan useissa jutuissa. Päätoimittajan mukaan kantelija tiesi, millaisessa asiayhteydessä hänen haastatteluaan tultaisiin 45 minuuttia -ohjelmassa käyttämään. Jo ensimmäisen yhteydenoton aikana kantelijalle kerrottiin esimerkiksi Valvirasta, tiedossa olevista kanteluista ja potilasvahinkojen korvauksista. Ylä-Anttilan mielestä kantelussakin myönnetään, että toimittaja puhui kantelijan kanssa etukäteen muiden kirurgien ja psykiatrien skeptisestä asenteesta ja siitä, että yhtä kriitikkoa kuullaan myös ohjelmassa.
Kantelija olisi halunnut nähdä valmiin jutun etukäteen, mutta se ei ollut tuotantoaikataulujen vuoksi mahdollista. Hän sai oman osuutensa luettavakseen heti, kun käsikirjoitus oli valmistunut lähetystä edeltävänä iltana. Ohjelmassa ei ollut asiavirheitä, eikä kantelijakaan sellaisista maininnut, kun käsikirjoitusta käytiin hänen kanssaan läpi.
Kantelija kertoi haastattelun kuluessa toimittajalle löytäneensä salpaushoidolle uuden käyttöaiheen myös Parkinson-potilaiden hoidossa. Hän ei kuitenkaan halunnut, että tämä tieto mainittaisiin ohjelmassa. Toimitus ei suostunut pyyntöön, ja se perusteltiin kantelijalle sillä, että kantelija oli ryhtynyt markkinoimaan kiistanalaista hoitomenetelmää suurelle potilasjoukolle kertomatta, että vaikuttavuusnäyttö toimenpiteiden hyödystä on olematon. Salpausleikkauksia ei tehdä julkisessa terveydenhoidossa eikä Kela korvaa niiden kustannuksia. Suomessa salpauksia tekee vain kantelija yksityisvastaanotollaan. Ylä-Anttila katsoo, että kantelijan potilaat ovat psyykkisesti heikoilla, ja heillä on vähäiset mahdollisuudet tarkastella kriittisesti kantelijan tarjoamaa hoitomuotoa.
Päätoimittaja toteaa, että kantelijan toiminnasta on tehty useita valituksia Valviraan ja aluehallintoviranomaiselle. Kantelijan saamat huomautukset on annettu 2000-luvulla, ja ne kohdistuivat päätoimittajan mukaan muun muassa tervehtymiseen liittyviin, ilman lääketieteellisesti luotettavia perusteita annettuihin lupauksiin. Ohjelmassa esitetty väite, jonka mukaan Valvira selvittää parhaillaan kantelijan menetelmää, tarkistettiin Valvirasta kahdelta eri viranomaiselta.
Toimittajan kirjoitusta päätoimittaja kuvailee tavanomaiseksi blogi-, pakina- tai mielipidekirjoitukseksi, joka on tyyliltään kärkevä. Siinä ei ole asiavirheitä, vaan tietoa leikkausmenetelmän vaikuttavuuden heikosta tutkimusnäytöstä ja riskeistä.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. [–] (JO 18). Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta (JO 19). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).
45 minuuttia -ohjelman insertissä ”Hoitoväen valvontarekisteristä torso” kerrottiin, että Valviran ylläpitämä Terhikki-rekisteri terveydenhuollon ammattilaisista raapaisee vain pintaa, sillä rekisterissä ei mainita lääkäreiden ja hoitajien saamia huomautuksia tai varoituksia. Sieltä ei löydy tietoa myöskään korvatuista hoitovahingoista. Esimerkiksi murhista tuomitun hoitajan nimi löytyi rekisteristä vielä ohjelman tekoaikaan. Toisena esimerkkinä viranomaisrekistereiden puutteista esiteltiin kirurgian erikoislääkäri (kantelija). Toimittaja kertoi, että kirurgin tilillä on kolme huomautusta, jotka koskevat hoitoa, potilasasiakirjamerkintöjä sekä vaitiololupauksen vaatimista potilaalta. Lisäksi Potilasvakuutuskeskus on korvannut toistuvasti hoidosta aiheutuneita kustannuksia kirurgin potilaille. Psykiatrian erikoislääkäri tuomitsi insertissä kirurgin toiminnan epäeettiseksi, koska hänen mukaansa sen toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä, eikä sosiaalista fobiaa voi leikkauksella muuttaa.
Toimittaja kertoi blogikirjoituksessaan haastattelutilanteesta ja kuvaili kantelijaa seuraavasti: ”Kirurgian dosentti [–] saapuu haastatteluun kuin tuulispää, muovipussi toisessa ja stetoskooppi toisessa kädessään. Turkin alta paljastuu osittain housun kauluksen alle jäänyt ryppyinen lääkärintakki. Muovipussissa keikkuvat työkalut: pihdit, klipsit ja tähystysputken osat. Vain veitsi puuttuu; onneksi!” Blogissa myös jatkettiin kantelijan hoitomenetelmiin kohdistunutta arvostelua.
Ohjelma oli erittäin kriittinen, mutta kantelija sai vastata siinä laajasti häntä kohtaan esitettyyn arvosteluun. Kantelija tiesi, että toimittaja oli aikeissa haastatella psykiatria, joka suhtautuu torjuvasti kantelijan menetelmään. Kantelija sai siis tietää, että hänen haastattelunsa yhteydessä esitetään kritiikkiä. Haastattelun perumiseen ei ollut perusteita, sillä kantelija ei osoittanut toimitukselle olosuhteiden muuttuneen haastattelun antamisen jälkeen.
Journalistin ohjeissa todetaan, että haastateltavan on suotavaa saada tarkastaa sitaattinsa ennakkoon, julkaisuaikataulun puitteissa. Kantelija sai lukea itseään käsittelevän osan käsikirjoituksesta tiistaina, vajaata vuorokautta ennen ohjelman lähetystä. Kun kantelijan haastattelu tehtiin edeltävänä perjantaina ja ohjelmassa haastateltiin myös muita henkilöitä, käsikirjoituksen laatimiseen kulunut aika tuntuu neuvoston mielestä kohtuulliselta. Kantelija olisi voinut reagoida mahdollisiin virheisiin, mutta sitä hän ei tehnyt.
Kantelija ei kiistä saaneensa toiminnastaan huomautuksia, vaikka kyseenalaistaakin niiden perusteet ja pitää asioita niin vanhoina, että niiden julkituominen oli tarpeetonta. Sen sijaan hän kiistää ohjelman väitteen, jonka mukaan Valvira selvittää parhaillaan hänen leikkausmenetelmäänsä. Neuvoston selvityksen perusteella Valvirassa oli ohjelman esitysaikaan käsiteltävänä kaksi lausuntoasiaa, jotka perustuivat Kuluttajariitalautakunnan lausuntopyyntöihin. Kuluttajariitalautakunta ottaa kantaa kuluttajien ja yritysten välisiin riitoihin. Virastossa ei ollut meneillään kantelijan ammatinharjoittamiseen liittyvää valvonta-asiaa, jonka taustalla olisi esimerkiksi potilaan Valviralle tekemä kantelu.
Kun ohjelmassa kerrottiin vain hetkeä aikaisemmin huomautuksista, varoituksista ja potilasvahingoista, Valviran selvityksen mainitseminen saattoi luoda yleisölle mielikuvan, jonka mukaan virasto tutkii potilaiden terveyttä uhkaavaa toimintaa. Blogissa toimittaja kirjoittaa, että Valvira selvittää kantelijan menetelmän vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Kun myös Valviran lausuntoprosessiinkin kuuluu käytettyjen hoitomenetelmien asianmukaisuuden arviointi, toimittajan sanavalintoja voi pitää perusteltuina.
Toimittajan luonnehdinta kantelijan leikkausmenetelmästä oli virheellinen: kantelija ei viillä potilaiden hermorunkoa poikki, vaan sulkee sen metalliklipseillä. Tällaisen virheen korjauspyyntö olisi ollut luontevaa esittää ennen ohjelman lähetystä, käsikirjoituksen perusteella. Kantelija ei myöskään väitä esittäneensä toimitukselle yksilöityä oikaisupyyntöä ohjelman esittämisen jälkeen.
Toimittajan blogissa kantelija asetetaan ulkoasunsa perusteella epäilyttävään valoon. Myös toimittajan kommentti veitsen puuttumisesta herättää epäilyjä kantelijan ammattitaitoa kohtaan. Koska toimittaja itse pyysi kantelijaa tulemaan paikalle lääkärintakin ja leikkausvälineiden kanssa, hänen blogikommenttiaan voi pitää yliampuvana ja mauttomana. Blogeissa voi kuitenkin käyttää kärjekkäitäkin ilmauksia, koska ne kertovat kirjoittajan subjektiivisista kokemuksista. Kantelija on käyttänyt julkisuutta hyväksi liiketoimintansa edistämisessä, joten hänen tulee kestää itseensä kohdistuvaa arvostelua.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV3 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ulla Ahlmén-Laihon, Jukka Ahlbergin, Tuomo Lappalaisen, Riitta Ollilan ja Titta Sinisalon eriävä mielipide:
Jo jutun aihe ja johdanto-osuus leimasivat kantelijan kohtuuttomalla tavalla esimerkkitapaukseksi terveydenhuollon valvonnan pettämisestä. Juttu sisälsi merkittäviä asiavirheitä jotka osaltaan vahvistivat tätä näkökulmaa. Kuvaa ja ääntä käytettiin harhaanjohtavasti ja käytettävän materiaalin valinta oli tarkoitushakuista. Toimittajan blogikirjoitus oli mauton ja kantelijan ammattiasemaa voimakkaasti kyseenalaistava tavalla, jota vastaan kantelijan oli vaikea puolustautua, kun ohjelma oli jo tehty.
Vapauttavan puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Hannu Helineva, Anna-Liisa Hämäläinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen ja Inkeri Pasanen.
Langettavaa kannattivat:
Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Titta Sinisalo.