4502/PL/11

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös samanaikaista kuulemista ja totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti kirjoitti äidin kokemuksista lapsen huostaanottoon liittyen ja kertoi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antamasta huomautuksesta. Uutinen oli epätäsmällinen ja johti yleisöä harhaan. Toimitus ei pyynnöstä huolimatta oikaissut jutussa olleita olennaisia virheitä.

Kantelu 6.2.2011

Kantelija on Valkeakosken sosiaalityön johtaja. Hänen mukaansa Valkeakosken Sanomien 18.1.2011 julkaiseman jutun kirjoittaja ei pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Jutussa haastatellun äidin lapsi otettiin huostaan vastoin vanhempien tahtoa, joten kantelijan mielestä on oletettavaa, että äiti haluaa vahingoittaa ja mustamaalata lastensuojelutyötä tekeviä ihmisiä.

Kantelijan mielestä jutussa on useita virheitä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätökseen liittyen. Kantelija kirjoittaa, että päätös ei koskenut huostaanottoa, kuten jutussa väitettiin, vaan huostassaolon aikana tapahtuneita menettelyvirheitä. Huostaanotto on kantelijan mukaan käsitelty korkeinta hallinto-oikeutta myöten, eikä siitä ole löytynyt huomautettavaa. Apulaisoikeusasiamies ei myöskään antanut huomautusta siitä, että äiti ei olisi saanut pyytämiään asiakirjoja, vaan totesi, että menettely ei antanut laillisuusvalvojalle aihetta toimenpiteisiin.

Kantelija katsoo, että toimittajan olisi pitänyt tarkistaa asioiden todenperäisyys sosiaalityön johtajalta. Virheineen julkaistu artikkeli on vaikeuttanut merkittävästi työskentelyä perheiden kanssa.

Kantelijan esittämää oikaisupyyntöä ei ole hyväksytty.  

Valkeakosken Sanomien vastaus 14.3.2011 ja 22.3.2011

Päätoimittaja Jukka Ignatius kirjoittaa, että jutun kirjoittanut toimittaja on perehtynyt monien perheiden kannalta erittäin tärkeään asiaan. Muun muassa jutussa esiintyvä äiti on pitänyt hädässään yhteyttä toimittajaan jo kahden vuoden ajan. Huostaanottoprosessista ei kuitenkaan ole kirjoitettu yhtään juttua ennen kuin toimittaja sai nähtäväkseen apulaisoikeusasiamiehen päätöksen. Uutinen perustui tiukasti tietolähteenä käytettyyn dokumenttiin.

Jutun julkaisemisen jälkeen Valkeakosken sosiaali- ja terveysjohtaja pyysi palaveria. Ignatius järjesti palaverin, jossa olivat läsnä myös kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja sekä kantelija. Kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta vastineeseen, mutta hän ei halunnut käyttää tarjottua mahdollisuutta. Sen sijaan kantelijaa haastateltiin uudessa jutussa, joka julkaistiin 4.2.2011.

Valmistelevan sihteerin esittämiin lisäkysymyksiin vastasi uutistuottaja Eila Saukkonen. Hänen mukaansa apulaisoikeusasiamiehen antama huomautus kohdistui Valkeakosken sosiaaliviranomaisten toimintaan ja sosiaalitoimi oli vastuussa huomautuksessa mainituista virheistä. Saukkonen vastasi myös, että apulaisoikeusasiamies ei huomauttanut viranomaisia asiakirjojen panttaamisesta. Saukkonen toimitti neuvostolle kantelijan kanssa käytyä sähköpostikirjeenvaihtoa. Siitä selviää, että kantelija toivoi pääsevänsä haastateltavaksi uuteen juttuun, jossa tuotaisiin esiin sosiaalitoimen näkökulma ja korjattaisiin ensimmäisen jutun asiavirheet.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Valkeakosken Sanomien uutinen oli otsikoitu seuraavasti: ”Koskiin huomautus nuoren huostaanotosta”. Alaotsikko kuului: ”Apulaisoikeusasiamies – Yhteydenpitoa rajattu lainvastaisesti, asiakirjoja pantattu”. Jutussa haastateltiin huostaan otetun lapsen äitiä, jonka kerrottiin taistelleen lapsensa huostaanottoa vastaan.  Jutun alussa todetaan äidin taistelun kääntyneen perheen voitoksi. Uutisen kärjeksi nostettiin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Valkeakoskella tehtyyn huostaanottoon liittyen. Ratkaisun sisällöstä kertovassa kappaleessa todettiin apulaisoikeusasiamiehen löytäneen huostaanotosta useita lainvastaisia menettelytapoja, mutta kiinnittäneen ”eniten huomiota pojan ja tämän perheen rajattuun yhteydenpitoon, jonka suhteen päätöksiä ei tehty niin kuin pitää”. Heti tämän perään uutisessa kerrottiin, että ”äiti ei myöskään ollut saanut kaikkia pyytämiään asiakirjoja”.

Sosiaaliviranomaisten toiminta vaikuttaa merkittävästi kunnan asukkaiden elämään. Toimintaan käytetään myös paljon verovaroja. Viranomaisten päätösten seuraaminen, kriittisten huomioiden esittäminen ja lainmukaisuuden puutteista kertominen kuuluvat tiedotusvälineiden perustehtäviin. Tiedonvälityksen kannalta on arvokasta, että yleisö haluaa kertoa toimittajalle kokemuksistaan viranomaisten kanssa asioimisesta. Toimittajan lähdekritiikki ja puolueettomuus eivät kuitenkaan saisi vaarantua sellaisessakaan tapauksessa.

Jutun otsikon ja alun perusteella lukija saattaa olettaa, että apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen koko huostaanoton tarpeellisuudesta. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta ei löydy perusteita tällaiselle oletukselle. Ratkaisussa moititaan sosiaali- ja perhepalveluiden toimintaa perheenjäsenten välisen yhteydenpidon järjestämisessä. Nuoren mahdollisuutta soittaa vanhemmilleen rajoitettiin ensin ilman lainmukaista päätöstä. Sitten kun päätös tehtiin, sen tekeminen oli viivästynyt kohtuuttomasti.

Apulaisoikeusasiamies toteaa erikseen, että rajoittamispäätöksen antaminen tiedoksi vanhemmille ei sen sijaan viivästynyt. Valkeakosken Sanomien otsikko ja alaotsikko sekä leipäteksti kuitenkin loivat kuvaa ”asiakirjojen panttaamisesta”. Äidin subjektiivisen näkemyksen esittäminen siten, että se ymmärretään laillisuusvalvojan moitteeksi, johti yleisöä harhaan.

Valkeakosken sosiaalitoimi joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Sen edustajaa olisi ollut syytä kuulla samassa yhteydessä. Jälkikäteen julkaistu sosiaalityönjohtajan haastattelu tasapainotti kärkevää arvostelua, mutta ei poistanut olennaisesti virheellistä mielikuvaa itse huostaanotosta ja apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä. Kantelija oli kertonut toimitukselle, että jutussa oli virheitä ja toivonut niiden korjaamista oman haastattelunsa yhteydessä, mutta niin ei tehty.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Valkeakosken Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Seija Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen, Titta Sinisalo ja Veikko Valtonen.