4496/PL/11

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan ammatillista asemaa koskevassa asiassa. Kirkkovaltuutetuksi valittu toimittaja kirjoitti valtuustossa esille nostamistaan asioista omassa kolumnissaan. Palstan yhteydessä ei kerrottu kirjoittajan kaksoisroolista.

Kantelu 25.1.2011

Kantelijan mukaan Loimaan seurakunnan kirkkovaltuuston pöytäkirjassa 11.1.2011 on merkintä:
”Jäsen Kari Nummila arvioi Metsämaan hautausmaan lainhuutoasian käsittelyä taitamattomaksi”. 
Loimaan Lehdessä 18.1.2011 toimittaja Sari Keskitalo selosti ko. kirkkovaltuustossa tehtyjä kyselyjä. Kirkkovaltuutettu Kari Nummilan kirjoitetaan kysyneen: ”Missä vaiheessa Metsämaan hautausmaan lainhuutoasia on? Miksi asiaa hoitamaan valittiin varatuomari Ilkka Vainio, vaikka kiinteistöpäällikkö olisi voinut hoitaa asian kuulutusmenettelyllä. Mielestäni asiassa on menetelty taitamattomasti”, Kari Nummila jutun mukaan huomioi.

Loimaan Lehdessä 20.1.2011 oli Toimittajalta -palstalla toimittaja Kari Nummilan Kummat kaupat -kirjoitus. Nummila toteaa, että kantelijan valinta ”seurakunnan asiamieheksi on ollut epäkelpo, kun vielä valittiin raaka, ja paljon aikaa vievä ja kalliskin kuulutusmenettely, joka on yhä vireillä.” Kantelija pyysi 21.1.2011 sähköpostilla Loimaan Lehteä oma-aloitteisesti oikomaan Nummilan kirjoituksessa olleet virheelliset tiedot, erityisesti lainhuudon osalta. Sähköpostiviestissä oli myös maanmittaustoimiston vastaus kantelijan kysymykseen hautausmaan lainhuudosta. Loimaan Lehti ei ole ottanut kantelijaan minkäänlaista yhteyttä hänen 21.1.2010 esittämänsä pyynnön jälkeen.

Loimaan Lehden vastaus 21.2.2011

Päätoimittaja Kati Uusitalo vastaa, että Loimaan Lehden jutussa (18.1.2011) raportoitiin Loimaan seurakunnan uuden kirkkovaltuuston kokouksesta. Jutussa kerrotaan Kari Nummilan kirkkovaltuuston jäsenenä tiedustelleen lainhuutoasian vaihetta ja moittineen valtuustossa lainhuudatuksen hakemiseksi valittua menettelytapaa. Myöhemmin samalla viikolla Nummila toimittajana on Toimittajalta -kolumnissaan (LL 20.1.) pohtinut seurakunnan menettelytapoja seurakunnan kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Hän esittää mielipiteenään, että varatuomari Ilkka Vainion (kantelija) valinta hakemaan lainhuudatusta Metsämaan hautausmaan eräille osille oli ”diplomaattisesti epäkelpo”.

Jutussa (18.1.) on ainoastaan raportoitu kirkkovaltuuston kokouksesta. Jutussa ei siinä siteerattujen henkilöiden taholta ole kohdistettu kritiikkiä henkilöitä vaan seurakunnassa valittua menettelytapaa kohtaan. Jutussa ei ole esiintynyt virheitä, eikä juttu ole antanut näin ollen toimitukselle tarvetta jutun sisällön korjaamiseen tai oikaisemiseen.

Toimittaja Kari Nummilan kolumnissa on pohdittu seurakunnan menettelytapoja seurakunnan kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Nummila toteaa mielipiteenään, että kantelijan valinta hakemaan lainhuudatusta Metsämaan hautausmaan eräille osille oli ”diplomaattisesti epäkelpo”. Tällä toimittaja Nummila viittaa siihen, että kantelija on valittu hakemaan hautausmaalle lainhuudatusta samaan aikaan kun seurakuntatalon rakentamista koskeneen valituksen kohtalo ei ollut vielä ratkennut. Lainhuudatusta valittiin siis hakemaan taho, joka toisaalla oli samaan aikaan kyseenalaistamassa seurakunnassa tehtyä päätöstä ja täten metsämaalaisten seurakuntalaisten mielestä toimimassa heidän toivettaan vastaan. Seurakunnan johtavien virkamiesten tekemää valintaa voinee siis kuvata vähemmän tahdikkaaksi ja sovittelevaksi, eli ”diplomaattisesti epäkelvoksi”, joka on eri asia kuin kantelijan kanteluun kirjaama ”epäkelpo”.

Kantelija on vaatinut sähköpostilla 21.1.2011 Loimaan Lehteä oma-aloitteisesti oikomaan jutussa olleet virheelliset tiedot, joita kantelija ei kuitenkaan ole yksilöinyt. Kantelija on uudistanut pyyntönsä 23.1. ja pyytänyt lisäksi vastineensa julkaisemista asiassa. Kantelija on 25.1.2011 kieltänyt vastineensa julkaisun.

Jotta lukijamme jatkossa erottaisivat paremmin Kari Nummilan luottamushenkilö- ja toimittajaroolit, on Loimaan Lehdessä päätoimittajan vastauksen mukaan sovittu, että hän jatkossa kirjoittaa seurakuntaa ja sen päätöksentekoa koskevat mielipidekirjoituksensa Lukijoilta -palstalla.

Ratkaisu

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Loimaan Lehti raportoi uutis- ja kolumnipalstoillaan kirkkovaltuuston järjestäytymiskokouksesta. Lehti ei reagoinut kantelijan pyyntöön korjata mahdolliset kolumnissa olleet virheet. Kantelija lähetti toimitukseen ristiriitaista informaatiota, jossa ei yksilöity mahdollista virhettä riittävän selvästi. Tämän vuoksi oli ymmärrettävää, että toimitus jätti korjauspyynnön huomioimatta.

Kirkkovaltuutetuksi valittu toimittaja kyseli ja kritisoi valtuuston kokouksessa hautausmaan lainhuutoa, jota kantelija oli valittu hoitamaan. Lehti kertoi siitä toisen toimittajan tekemässä valtuustouutisessa, joka oli asiallinen. Kirkkovaltuustossa toimiva toimittaja jatkoi kuitenkin aiheen käsittelyä ja kantelijan valinnan kritisoimista omassa kolumnissaan.

Julkisen sanan neuvosto painottaa, että tiedotusvälineiden luotettavuus perustuu toimitusten ja toimittajien riippumattomuuteen. Pelkkä henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus ulkopuolisten silmissä tekee toimittajan aseman kestämättömäksi, jos hän käsittelee omaan intressipiiriinsä kuuluvaa asiaa välineessään kertomatta tästä sidonnaisuudesta yleisölle. Loimaan Lehden toimitus vaaransi lukijoiden luottamuksen sallimalla toimittajan kaksoisroolin ilman asianmukaista mainintaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Loimaan Lehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.