Kantelu 19.1.2011
Kantelu koskee Helsingin Sanomien uutista 12.1.2011 ”Leikkaukset vaaransivat hengen” ja sitä 13. ja 18.1.2011 seuranneita juttuja. Kantelun mukaan kirjoitukset antavat ymmärtää, että Jokilaakson aluesairaalan toiminnan ulkoistaminen olisi syy sappileikkauksissa lisääntyneisiin komplikaatioihin. Asetelmaa ei ole perusteltu eikä todistettu. Kirjoitusten perusteella yleisö voi luulla, että sairaala on hengenvaarallinen ja että leikkauksia on yleisemminkin lopetettu, vaikka kyse oli tilapäisestä, laadunvalvontaan liittyvästä keskeytyksestä tutkimusten ajaksi. Jutussa ”Kunnat kompuroivat ulkoistuksissa” (18.1.2011) on viitattu sappileikkausten komplikaatioihin ilman perusteluja tai todisteita.
Lehden pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen on kantelun mukaan kyseenalaista. Yhdessä komplikaatioista voisi perustellusta syystä todeta hengen olleen vaarassa, mutta missään ei ole näytetty leikkauksen olleen siihen perussyynä. Otsikon monikko (”Leikkaukset…”) ei vastaa julkaisuhetken todellisuutta. Lisäksi otsikon esirivissä puhutaan leikkausten lopettamisesta, vaikka uutisessa kerrotaan keskeytyksestä.
Jutun mukaan ”kilpailutustyöryhmä ratkaisi valinnan määrittelemiensä laatupisteiden perusteella ilman kilpailutusta”. Kantelun mukaan toimittajalle selvitettiin, että yhtiö on kilpailutettu kahteenkin kertaan eli yhtiön perustamisvaiheessa ja palvelujen hankintavaiheessa. Tämä olisi selvinnyt myös lehden omista arkistoista. Lehti ei kantelun mukaan ole tarkistanut tietojaan eikä korjannut virhettä, vaikka kantelija lähetti korjauspyynnön keskusteltuaan toimituspäällikön kanssa.
Uutisessa (12.1.2011) on kantelun mukaan käytetty tietolähteenä yksinomaan sairaanhoitopiirin johtajaa, vaikka kantelija (apulaiskaupunginjohtaja) tarjosi haastateltavaksi myös Jämsän kaupungin hallintoylilääkäriä. Uutisessa (13.1.2011) mainitaan lähteenä keskussairaalan anestesialääkäri, joka irtisanoutui Jämsän aluesairaalasta Jokilaakson Terveys Oy:n valmistellessa ulkoistetun toiminnan vastaanottoa. Syynä olivat kantelijan mukaan palkkaneuvottelut, jotka eivät johtaneet lääkäriä tyydyttävään lopputulokseen. Toimittajan olisi ollut syytä suhtautua kriittisesti lähteeseensä. Sen sijaan toimittaja ei käyttänyt lähteinä terveydenhuollon yleistä asiantuntemusta kuten THL tai Valvira.
Helsingin Sanomien vastaus 15.2.2011
Päätoimittaja Mikael Pentikäisen mukaan Helsingin Sanomissa 12., 13., 14. ja 18.1.2011 julkaistuissa jutuissa käsiteltiin erittäin tärkeää yhteiskunnallista teemaa: kuntien terveyspalveluiden ulkoistamista. Erityisesti esillä oli tapaus Jämsä, jossa on tehty poikkeuksellisen laaja ulkoistamisjärjestely. Jutuissa on käytetty useita lähteitä, mikä niistä hyvin ilmenee otsikoita myöten. Keskeisenä lähteenä prosessin aikana oli mm. Valvira. Kantelun ja kantelijan toimitukseen lähettämän (12.1.2011) viestin perusteella on vaikea yksilöidä, mikä kantelijan mielestä jutussa oli pielessä. Päätoimittajan mielestä on kiistatonta, että osa leikkauksista on keskeytetty, vaaraa on aiheutunut ja lisäksi Jämsässä on tehty epätavallisen laaja ulkoistaminen.
Pentikäinen toteaa, että asiantuntijatarkastus päätyi myöhemmin moittimaan Jämsän menettelyä ankarasti. ”Leikattavaksi on otettu liian vaativia potilaita”, selvitysmies, ylilääkäri Vesa Perhoniemi totesi (HS 18.1.2011). Tutkinta jatkuu edelleen Valviran ja aluehallintovirastojen toimesta.
Kantelija moittii lehteä siitä, että se ei oikaissut virhettä, kun hän tätä pyysi 12. tammikuuta. Kirjeen perusteella kantelija löytää jutusta ”selkeitä virheitä”. Virheistä yksilöidään viestissä yksi, kantelijan mukaan ”pahin asiavirhe”, joka koski sitä, ettei palveluntuottajaa olisi valittu kilpailutuksen pohjalta. Jutussa kuitenkin todetaan, että ”Jämsän kaupunki järjesti terveydenhuollon palveluita ulkoistaessaan kutsumenettelytyyppisen tarjouskilpailun, jossa oli mukana muutama yhtiö”. Samalla todettiin, että ulkoistus oli Suomen terveydenhuollon suurin. Koska ilmaisu on epätarkka, toimittaja sopi Kilpeläisen kanssa, että tietoa täsmennetään jossain seuraavassa uutisessa, joka käsittelee Jokilaakson sairaalan sappileikkauksia. Tämä jäi kuitenkin tekemättä, mistä lehteä voi moittia. Kun asia tuli päätoimittajan tietoon, siitä tehtiin oikaisu välittömästi eli 4.2.2011. Kantelija ei ollut missään vaiheessa yhteydessä päätoimittajaan eikä myöskään lähettänyt vastinepyyntöä.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).
Lehti kertoi uutisissaan ns. pehmytkirurgisten leikkausten keskeyttämisestä Jokilaakson aluesairaalassa Jämsässä. Keskeytyksen syynä olivat komplikaatiot, joista ainakin yksi vaaransi potilaan hengen. Jutuissa käsiteltiin laajasti myös sairaanhoidon ulkoistamista, koska kohteena oleva sairaala oli hiljattain muuttunut osakeyhtiöksi. Jutuissa oli haastateltu mm. sairaalan johtoa ja omistajaa sekä sairaanhoitopiirin ja Valviran eli sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston edustajia.
Juttujen aihepiiri on Julkisen sanan neuvoston mielestä erittäin tärkeä. Jutuissa käsiteltiin ihmisten henkeen ja terveyteen liittyviä ratkaisuja, jotka toteutetaan verovaroin ylläpidetyssä julkisessa terveydenhuollossa. Lehti seurasi tapahtumia riittävän tarkasti ja kuuli jutuissaan kattavasti eri osapuolia. Otsikoiden sanavalinnat eivät johtaneet lukijaa harhaan, koska tarkemmat tiedot leikkausten keskeyttämisestä ja hengen vaaraan joutuneiden määrästä selvisivät tekstistä. Sairaalan entistä anestesialääkäriä saattoi neuvoston mielestä haastatella, eivätkä vanhat erimielisyydet työsuhteesta tee hänestä jääviä lääketieteellisissä kysymyksissä. Lehti käytti sille kuuluvaa harkintavaltaa päättäessään olla haastattelematta kantelijan haastateltavaksi tarjoamaa hallintoylilääkäriä.
Jutussa oli asiavirhe, kun kaksivaiheisesta kilpailutuksesta tuotiin esiin vain ensimmäinen vaihe. Toimitus lupasi korjata virheen jatkojutuissaan, mutta ei pitänyt lupaustaan. Lehti julkaisi oikaisun vasta, kun päätoimittaja sai tiedon laiminlyönnistä. Neuvoston mielestä lehti viivytteli oikaisun julkaisemisessa tarpeettoman kauan, mutta asiavirhe tuli kuitenkin lopulta korjatuksi. Viivästymisestä ei aiheutunut kohtuutonta haittaa. Kyseessä ei myöskään ollut Journalistin ohjeissa tarkoitettu olennainen asiavirhe.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.