Kantelu 11.1.2011
Kantelijan mukaan on sovittu, että alle kahden vuoden tuomioista jätetään tekijän nimi mainitsematta.
Tässä tuomio on ollut alle kaksi vuotta, koska se on muunnettu yhdyskuntapalveluksi. Sitä ei voi edes antaa yli kahden vuoden tuomiosta. Tuomitun (kantelija) avustaja soitti jutun tehneelle toimittajalle, joka sanoi, ettei tiennyt tuomion olevan tosiasiallisesti alle kaksi vuotta. Kantelijalle ja hänen läheisilleen on ollut julkisuudesta todellista haittaa ja kärsimystä. Tuomittu on tavallinen työssäkäyvä nuorimies, ei rikollinen, joksi tämä kirjoittelu hänet tuomitsee loppuiäkseen pienellä paikkakunnalla.
Ilkan vastaus 2.2.2011
Päätoimittaja Matti Kalliokoski vastaa, että kantelun perusteluissa sanotaan: ”On sovittu, että alle kahden vuoden tuomioista jätetään tekijän nimi mainitsematta.” Lause perustuu kahteen virheelliseen oletukseen. Ensinnäkään lehti ei tee mitään sopimuksia ulkopuolisten tahojen kanssa julkaisupäätöksistä. Valta niiden tekoon kuuluu yksinomaan lehdelle ja sen toimitukselle. Päätoimittajan mukaan kantelussa mainittu kahden vuoden sääntö on yleisluonteinen ohje harkinnan tueksi. Oikeudenkäyttö Suomessa on pääsääntöisesti julkista. Jokainen tuomitun nimen julkaisupäätös tehdään erikseen harkiten. Harkinnassa punnitaan esimerkiksi teon ja tuomion vakavuutta, sen merkittävyyttä yleisen edun kannalta sekä tekijän ikää, nimen julkaisemisesta hänelle aiheutuvaa haittaa ja tarvetta suojella rikoksen uhria.
Käräjäoikeus on 15.12.2010 antanut tuomion, jossa syytetyn on katsottu syyllistyneen marraskuussa 2009 raiskaukseen ja törkeään vammantuottamukseen. Tästä hän sai kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion, josta vähennettiin kaksi päivää. Lisäksi määrättiin 90 päivän yhdyskuntapalvelu ja lähes 17 000 euron korvaukset. Tuomittu joutuu lisäksi maksamaan oikeudenkäyntikulut.
Tuomion perusteena ollut teko on päätoimittaja Kalliokosken mukaan vakava ja sillä on myös yleistä merkitystä. Siksi perusteet nimen julkaisuun ovat olemassa. Tuomiosta tehdyssä uutisessa on kerrottu tekijän ja uhrin tavanneen internetin sivujen kautta. Myös virikkeet tekoonsa hän oli saanut internetin seksisivuilta. Uutisen sävy on asiallinen. Siitä saa totuudenmukaisen kuvan tapahtumista ja annetusta tuomiosta.
Tekijä on täysi-ikäinen ja syyntakeinen, eikä uutinen paljasta uhrista mitään tunnistettavaa. Siksi erityisiä perusteita nimen jättämiseen pois ei ole. Kantelussa todetaan: ”N.N. on tavallinen työssäkäyvä nuorimies, ei rikollinen.” Päätoimittaja ei ole samaa mieltä, että raiskauksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta tuomittu täysi-ikäinen ja syyntakeinen ihminen olisi tavallinen työssäkäyvä nuorimies.
Ratkaisu
Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32). Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin (JO 33).
Kantelija tuomittiin raiskauksesta ja törkeästä vamman tuottamuksesta kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, josta on vähennetty kaksi päivää pidätysaikaa. Lisäksi tuomitulle määrättiin 90 päivää yhdyskuntapalvelua. Hänet määrättiin maksamaan uhrille yhteensä 16 665 euroa korvauksia kivusta, särystä ja henkisen tilan häiriintymisestä sekä 3 300 euroa oikeudenkäyntikuluja ja muita korvauksia eli yhteensä noin 20 000 euroa. Tuomittu on ns. tavallinen kansalainen eli hän ei ole poliittisen tai taloudellisen vallan käyttäjä eikä muutenkaan julkisuuden henkilö. Teko kohdistuu yksittäiseen henkilöön, ja tuomio on lainvoimainen.
Julkisen sanan neuvosto painottaa, että rikoksesta tuomitun nimen julkaisusta ei ole kaavamaista sääntöä. Toimituksen velvollisuus on harkita nimen julkaisemista erikseen jokaisessa yksittäistapauksessa. Vastakkain on asetettava se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen sekä uhrille voi tuottaa, ja se yleinen merkitys, joka nimen julkistamisella on kussakin tapauksessa.
Tässä tapauksessa rikos kohdistui yksittäiseen henkilöön – ei useisiin henkilöihin tai yhteisöön. Vankeustuomio on pitkä, mutta se on määrätty kuitenkin ehdollisena. Tekijä ei ole taloudellisen tai yhteiskunnallisen vallan käyttäjä eikä muutenkaan julkisuuden henkilö. Arkaluontoisissa rikoksissa toimituksen pitää myös erityisesti ottaa huomioon uhrin henkilöllisyyden suoja, joka tässä tapauksessa saattoi vaarantua. Näiden seikkojen vuoksi Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kantelijan nimen julkaiseminen oli kohtuutonta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Pasi Tuohimaa, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anna-Liisa Hämäläinen