Kantelu 30.12.2010
Kantelijoiden mukaan he toimittivat Lempäälän-Vesilahden Sanomille 20.9.2010 päivätyn oikaisukirjoituksen, jolla yritettiin oikaista virheitä 12.8.2010 julkaistussa lehdessä. Kirjoitusta ei julkaistu. Sen sijaan lehti julkaisi 4.10.2010 kirjoituksesta uutiseksi muotoillun referaatin, jossa ei selkeästi korjata virheellistä tietoa kiinteistön pinta-alasta. Oikea pinta-ala (13 ha) näkyy kirjoituksessa, mutta sitä ei mainita aiemman virheellisen pinta-alan (1 ha) korjauksena.
Uutiseksi muotoiltu referaatti (4.10.2010) otsikoitiin seuraavasti: ”Laurilan Betoni Oy valittaa: Kunnalla ei ollut alun perinkään aikomusta noudattaa sopimusta”. Kantelun mukaan Laurilan Betonilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä hankkeen kanssa. Kyseessä oli Lempäälän Betoni ja Murske Oy (LBM). Tätä virhettä ei ole korjattu pyynnöstä (sähköpostiviesti 4.10.2010) huolimatta. Yhtiö ei myöskään tehnyt valitusta eikä ”valita”, vaan yritti kirjoituksessaan tuloksetta oikaista aiemmin julkaistun uutisen virheitä ja virheellisiä käsityksiä. Lehti siis väitti kantelijoiden oikaisukirjoitusta valitukseksi ja toisen yhtiön tekemäksi.
Kantelijat ovat myös sitä mieltä, että lehti on luovuttanut journalistista päätösvaltaa Lempäälän kunnan viranomaisille. Lehti on ollut kunnan pitkäaikainen edunvalvontakanava, mikä on lisännyt kantelijoiden ja heidän yhtiöidensä toimintaa vastaan kohdistuneita valituksia ja muistutuksia. Samassa numerossa (4.10.2010) kuin uutiseksi referoitu oikaisukirjoitus julkaistiin, haastateltiin kunnan elinkeinojohtajaa ja julkaistiin kunnan ilmoitus. Kantelijoilla on myös käsitys, että tietoja heidän alkuperäisestä oikaisukirjoituksestaan annettiin tietoja Lempäälän kunnalle. Tämä rajoitti oikean tiedon välittämistä.
Lempäälän-Vesilahden Sanomien vastaus 21.2.2011
Päätoimittaja Martti Sirén ja toimituspäällikkö Satu Lehtonen vastaavat, että kantelija oli toimittanut lehteen 20.9.2010 kirjoituksen, jonka se toivoi julkaistavan Lukijan mielipide -palstalla. Toimitus ei julkaissut kirjoitusta, koska liitteineen viisisivuinen teksti oli vaikeaselkoinen, eikä se olisi palvellut sellaisenaan lehden lukijoita. Yhtiön hankkeita on seurattu tarkoin, ja kirjoitus oli pääasiassa vanhan kertausta ja siinä puututtiin kolmen vuoden takaisiin asioihin. Kantelijan tavoitteena oli kirjeensä avulla korjata 12.8.2010 lehdessä ollut kunnan teknisen johtajan kertoma hehtaarimäärä. Korjaaminen tuli hoidetuksi kirjeestä 4.10.2010 julkaistussa uutisessa.
Kantelija kirjoittaa lehdelle toimitetussa kirjeessä: ”Vastoin vaihtokaupan vakuutteluja Lempäälän kunnan viranhaltijat viestivät nyt… ettei kunnalla alun perinkään ollut aikomusta noudattaa sopimusta” sekä ”Yhtiön omistajat ovat reklamoineet Lempäälän kuntaa viranhaltijoiden julkisuudessa antamien lausuntojen johdosta.” Kirjeen perusteella tehdyn ja 4.10.2010 julkaistun jutun otsikkona oli ”Laurilan Betoni Oy valittaa: Kunnalla ei ollut alun perinkään aikomusta noudattaa sopimusta”. Toimitus huomasi jutun ilmestymisen jälkeen otsikon virheen: kyseessä ei ollut Laurilan Betoni Oy, vaan Lempäälän Betoni ja Murske Oy. Virhe oli otsikossa, yhtiön nimi oli oikein muualla jutussa. Koska molempien yhtiöiden taustalla on sama omistajaperhe, toimitus ei pitänyt virhettä niin merkittävänä, että se olisi pitänyt korjata.
Toimitus ei Sirénin ja Lehtosen vastauksen mukaan katsonut aiheelliseksi oikaista uutisen otsikkoa siltä osin, kun siinä todetaan, että yhtiö ”valittaa”. Kantelijan kirjeessä todetaan ”Yhtiön omistajat ovat reklamoineet… ”. Reklamoida -sana on vierasperäinen ja samaa tarkoittavia sanoja suomenkielessä ovat esimerkiksi vaatia takaisin, vaatia korvausta ja valittaa. Koska Lempäälän kuntaan ei ole tullut vaatimusta sopimuksen purkamisesta eikä yhtiö ole vaatinut kunnalta asiassa korvausta, katsoi toimitus, että reklamointi-sanalla tarkoitetaan tässä yhteydessä valittamista.
Lempäälän–Vesilahden Sanomat toteaa, että sen jutut tehdään journalistisin perustein. Yhtiötä koskevat uutiset ovat syntyneet normaalin uutishankinnan kautta. Yhtiön hanke on merkittävä ja se herättää yleistä mielenkiintoa. Hankkeen etenemistä julkishallinnon päätöksenteossa on seurattu, samoin on kerrottu siitä, mitä vaikutuksia vireillä olevalla hankkeella on sitä lähinnä olevan kunnan osan ja sen asukkaiden elämään. Lehti kiistää missään vaiheessa luovuttaneensa journalistista päätösvaltaansa ulkopuolisille. Sillä, että 4.10.2010 lehdessä julkaistiin myös eri yhteydessä ja eri aihetta koskeva kunnan elinkeinojohtajan haastattelu ja toisaalla myös kunnan ilmoitus, ei ole mitään tekemistä louhoshanketta koskevan uutisoinnin kanssa. Toimitus noudattaa hyvää journalistista tapaa siinäkin suhteessa, että se ei luovuta hankkimiaan ja saamiaan tietoja ulkopuolisille. Kantelijoiden oikaisukirjoitusta tai tietoja sen sisällöstä ei ole luovutettu kunnan edustajalle.
Ratkaisu
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20). JSN:n langettava päätös 2619/SL/98 mielipidekirjoituksen käyttämisestä haastatteluna.
Lempäälän-Vesilahden Sanomat seurasi palstoillaan kantelijoiden yhtiöiden murskaushankkeita ja yhtiöiden sekä kunnan välisiä kiinteistökauppoja ja -vaihtoja. Aihealue on erittäin tärkeä sekä paikallislehdelle että varsinkin sen lukijoille. Riippumattoman tiedonvälityksen avulla lehden lukijat voivat muodostaa käsityksen muun muassa kunnallisen demokratian toimivuudesta. Julkisen sanan neuvoston käytössä olevien tietojen perusteella lehti on käsitellyt asiaa kriittisesti ja monipuolisesti eikä merkkejä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle ole nähtävissä.
Kantelijat lähettivät toimitukseen mielipidekirjoituksen, jossa he selvittivät omia näkökulmiaan yhtiöiden ja kunnan välisistä kiinteistökaupoista ja -vaihdoista sekä murskaushankkeista. Kirjeessä myös korjattiin Lempäälän-Vesilahden Sanomien aiempaan juttuun sisältynyt pinta-alavirhe, jossa 13 hehtaarin tila oli mainittu 1 hehtaarin tilana. Lehti ei julkaissut kirjettä eikä ollut yhteydessä kantelijoihin. Sen sijaan toimitus teki kirjeen sisällöstä uutisen, jossa muun muassa kerrottiin oikea pinta-ala. Uutisen otsikossa mainittiin Laurilan Betoni Oy, vaikka kyse oli Lempäälän Betoni ja Murske Oy:stä. Tekstissä nimi oli oikein. Uutisessa ei kerrottu, että se perustuu kantelijoiden mielipidekirjoitukseen. Kantelijat pyysivät heti julkaisupäivänä pinta-alatiedon korjaamista siten, että oikean tiedon lisäksi mainitaan myös virheellinen tieto. Otsikossa olleen virheen korjausta pyydettiin niin ikään. Lehti ei korjannut virheitä.
Julkisen sanan neuvoston mielestä tilan pinta-alassa ollut mittaluokkavirhe ja väärän yrityksen nostaminen uutisen otsikkoon ovat olennaisia virheitä. Vaikka lehti myöhemmin mainitsi tilan pinta-alan oikein, se ei kertonut, että kyseessä on virheen korjaus. Tiedotusvälineiden luotettavuus riippuu suurelta osin niiden välittämien tietojen oikeellisuudesta. Siksi olennaiset virheet on tunnustettava ja korjattava viipymättä ja selkeästi. Toimituksen on muistettava, että se on vastuussa juttujen sisällöstä ennen kaikkea lukijoilleen.
Toimitus voi päättää mielipidekirjoitusten julkaisemisesta oman journalistisen päätösvaltansa puitteissa. Tässä tapauksessa toimituksella ei ollut velvoitetta julkaista kantelijoiden kirjettä, koska kyse ei ollut vastineesta eli omasta kannanotosta. Lehti turvautui kuitenkin hyvin poikkeukselliseen tapaan tehdessään uutisen julkaisemattoman mielipidekirjoituksen sisällöstä kysymättä lupaa kirjoittajilta tai edes informoimatta heitä ratkaisustaan. Uutisessa ei myöskään kerrottu, mihin sen sisältämät tiedot perustuvat. Lukijoilla olisi ollut neuvoston mielestä oikeus tietää toimituksen käyttämä tietolähde.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lempäälän-Vesilahden Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Pasi Tuohimaa, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anna-Liisa Hämäläinen