4467/SL/10

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Kirja-arviossa kritisoitiin kolme kirjaa, joista yhden tiedot puuttuivat jutun yhteydestä ja olivat osittain sekoittuneet toisen kirjan tietoihin. Toimitus korjasi virheen, kun sai siitä tiedon.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Kantelu 21.12.2010

Kantelun mukaan Helsingin Sanomat julkaisi 28.11.2010 kirja-arvostelun, jossa käsiteltiin kolmea kantelijan suomentamaa Sigmund Freudin teosta: Kokaiinista (kustantaja Nastamuumio), Joukkopsykologia ja egoanalyysi (Moreeni) sekä Maallikkoanalyysin kysymys (Tutkijaliitto). Arvostelussa esitettiin kirjoista virheelliset tiedot. Vaikka arvostelussa kerrottiin käsiteltävän kolmea kirjaa, niiden tiedot olivat sekoittuneet kahdeksi, ja arvostelun oheen oli siksi painettu vain kahden kirjan tiedot. Lukija saa jutusta kantelijan mielestä väärän käsityksen kirjojen kustantajista, koska Nastamuumiota ei mainittu lainkaan. Kantelijan mielestä kyse oli olennaisesta virheestä, joka oli julkaistu myös internet-sivuilla.

Kantelija lähetti toimitukseen sähköpostiviestin, jossa hän pyysi oikaisua. Viestiin ei vastattu eikä virhettä oikaistu. Kantelija yritti myös lähettää lehden internet-keskustelusivuille viestin, jossa virheet oikaistaan, mutta viestiä ei julkaistu eikä kantelijaan otettu yhteyttä.

Helsingin Sanomien vastaus 31.1.2010

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen vastaa, että dosentti Teemu Ikonen käsitteli arviossaan kahta Sigmund Freudin kirjaa, Maallikkoanalyysin kysymys ja Joukkopsykologia ja egoanalyysi. Kolmannen kirjan, Kokaiinista, hän mainitsee yhdellä lauseella arvionsa alussa. Kokaiinista -teos sivuutettiin niin ohimennen, ettei ollut syytä julkaista sen teostietoja jutun yhteydessä, koska kirjaa ei kritiikissä varsinaisesti arvioitu. Jutun käsittelyvaiheessa kirjan saksankielinen nimi Über Coca oli livahtanut toisen kirjan tietojen yhteyteen, mikä oli virhe.

Kun virhe toimituksessa huomattiin kantelun käsittelyn yhteydessä, se oikaistiin 20.1.2011. Oikaisu tehtiin päätoimittaja Pentikäisen mukaan valitettavan myöhään, mutta heti, kun virhe oli huomattu lehden toimituksessa. Virhe oikaistiin lehden toimitusperiaatteiden mukaisesti.

Pentikäinen ei pidä virhettä kuitenkaan olennaisena, sillä jutun alussa sanottiin aivan selvästi, että kysymyksessä on kolme eri teosta: ”Syksyllä ilmestyi jopa kolme Markus Långin Freud-käännöstä: tekstikokoelma Kokaiinista (1884–87), Joukkopsykologia ja egoanalyysi (1921) sekä Maallikkoanalyysin kysymys (1926)”. Sitaatissa puhutaan siis aivan selvästi kolmesta eri teoksesta, mitä vahvistavat alkuperäiset ilmestymisvuodet teoksen nimen perässä.

Päätoimittajan vastauksen mukaan on valitettavaa, että kantelijan oikaisupyyntöviestiä ei huomattu tuoreeltaan toimituksen erittäin runsaasta sähköpostivirrasta. Kantelija ei ole ollut yhteydessä päätoimittajaan, vaan suoraan kulttuuritoimitukseen.

Ratkaisu

Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20).

Helsingin Sanomien kirja-arvostelussa mainittiin kolme teosta ja arvioitiin kaksi. Maininnan asteelle jääneestä kirjasta ei kerrottu kustantajatietoja, mutta sen saksankielinen alkuperäisnimi oli kuitenkin sekoitettu toisen arvioidun teoksen nimeen jutun yhteydessä julkaistussa tietolaatikossa. Kantelija yritti sähköpostitse ja www-sivujen keskustelupalstan kautta korjata virhettä. Toimitus korjasi virheen, kun JSN lähetti kantelun vastattavaksi. Oikaisu julkaistiin sekä printti- että nettilehdessä, jossa alkuperäinen juttu ja oikaisu ovat luettavissa samassa yhteydessä.

Kaikkien kolmen kirjan suomenkieliset nimet olivat kirjakritiikin tekstissä oikeassa muodossaan, minkä vuoksi sekaannusta yhden teoksen saksankielisessä nimessä ei voi pitää kovin suurena. Koska virhe olisi kuitenkin jäänyt elämään varsinkin www-sivuilla, toimitus toimi oikein korjatessaan kirjan nimen oikeaan muotoon ja mainitessaan myös kirjan kustantajan, jota alkuperäisessä jutussa ei ollut. Neuvoston mielestä viivytys virheen korjauksessa ei ollut olennainen. Toimituksen olisi hyvä kuitenkin terävöittää sähköpostiliikenteensä seuraamista, koska se on nykyisin vallitseva yhteydenottomuoto.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Pasi Tuohimaa, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anna-Liisa Hämäläinen