4399/SL/10

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvoa koskevassa asiassa. Uutinen ei leimannut ilmaisullaan ”finsk” suomenkielisiä. Asiayhteydestä käy selville, että tekstissä kerrotaan Suomen kansalaisesta eikä äidinkielenään suomea puhuvasta henkilöstä.

Kantelu 6.10.2010

Kantelijan mukaan Hufvudstadsbladetin artikkelissa “Finsk man arresterad för sex med minderårig” (15.9.2010) esitetään rikosepäilystä pidätetyn henkilön etninen tausta leimaavassa sävyssä. Suomessa puhutussa ruotsin kielessä suomen- ja ruotsinkielisen ero nähdään laajempana kuin pelkästään kielen tasolla. Tämä ero ilmenee kantelijan mielestä siten, että suomenruotsissa käytetään ilmaisuja (finlands) svensk ja finne/finsk, kun puhutaan kansalliskieliryhmistä. Ruotsin kielen ilmaisu “finsk” viittaa Suomen suomenkieliseen enemmistöön sulkien ruotsinkielisen väestön pois. Täten ilmaisu “finsk” voidaan kantelijan mielestä nähdä etnisluonteisena, aivan samoin kuin suomessa puhuttaisiin esimerkiksi saamelaisista tai romaneista. Koko Suomen väestöön, etnisestä taustasta riippumatta, viitataan ilmaisulla “finländsk”.

Kantelun mukaan finsk-sanan käyttö rikosuutisessa panettelee kielienemmistöä ja voi luoda negatiivisia asenteita enemmistöä kohtaan, vaikka etnistä taustaa ei saisi tuoda esiin asiaankuulumattomasti. Uutisen otsikossa ja kerran itse tekstissä käytetään finsk-sanaa finländsk-sanan sijasta. Artikkelin henki on, että nimenomaan enemmistöön kuuluva henkilö on pidätettynä sukupuoliyhteydestä alaikäisen kanssa. Kantelija katsookin, että finsk-sanan käyttö tässä asiayhteydessä tuo uutisoidun henkilön etnisen alkuperän esiin asiaankuulumattomasti, koska sillä ei ole uutisoinnin kannalta mitään merkitystä.

Hufvudstadsbladetin vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Hannu Olkinuoran alkuperäinen vastaus:
”Notisen i fråga använder uttrycket en finsk man för att beskriva gärningsmannen som en finländare. Av sammanhanget kommer tydligt fram att denna beskrivning används för att göra skillnad mellan en annan nationalitet. Att han är finländare gör att notisen överhuvudtaget publiceras vilket alla läsare förstår. Uttrycket finsk hänvisar entydigt i sammanhanget till alla finländare oavsett modersmål.

Distinktionen mellan finsk och finländsk beror på sammanhanget och används för det mesta som synonymer. En entydigt gällande skillnad i svenskt språkbruk finns inte.

Därför anser Hbl att tidningen har följt de journalistiska reglerna. Den klagande har inte bett om att få kommentera eller rätta artikeln i tidningen.

Päätoimittaja Hannu Olkinuoran vastauksen suomenkielinen referaatti:
Uutisessa käytetään ilmaisua ”en finsk man” kuvattaessa epäiltyä suomalaisena (som en finländare). Asiayhteydestä käy selvästi ilmi, että ilmaisulla halutaan korostaa kansallisuutta. Juuri suomalaisuuden (finländare) vuoksi uutinen ylipäänsä julkaistaan, minkä kaikki lukijat ymmärtävät. Ilmaisu ”finsk” viittaa tässä yhteydessä kaikkiin suomalaisiin (finländare) äidinkielestä riippumatta.

Päätoimittajan mukaan ero ilmaisujen ”finsk” ja ”finländsk” välillä riippuu asiayhteydestä, ja useimmiten sanoja käytetään synonyymeinä. Niiden välillä ei tehdä yksiselitteistä eroa ruotsin kielessä. Kantelija ei myöskään ole pyytänyt mahdollisuutta uutisen kommentointiin tai oikaisuun.

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Hufvudstadsbladetin uutisessa kerrotaan, että Thaimaan poliisi on pidättänyt suomalaisen miehen epäiltynä seksuaalisesta kanssakäymisestä alaikäisen kanssa. Uutisen otsikossa käytetään ilmaisua ”finsk” ja tekstissä sanoja ”finsk” ja ”finländske”. Kantelija ei ole pyytänyt mahdollisen virheen korjausta tai tarjonnut omaa kannanottoaan julkaistavaksi.

Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan Thaimaassa ilmi tulleesta hyväksikäyttöepäilystä tekee uutisen Suomessa se, että kyseessä on Suomen kansalainen. Ottamatta kantaa ilmaisujen ”finsk” ja ”finländske” semanttisiin eroihin neuvosto toteaa, että uutisessa tarkoitetaan nimenomaan Suomen kansalaista eikä äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä. Tämä käy ilmi asiayhteydestä. Jos kantelija olisi halunnut oman kantansa julki, hän olisi voinut pyytää lehdeltä tilaa mielipiteelleen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Anssi Halmesvirta, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen ja Susanna Reinboth.