4311/SL/10

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti kertoi lööpissä ja etusivun otsikossa naisleijonien esiintyneen alasti Vancouverissa, vaikka toimituksella oli syytä epäillä Valko-Venäjän valmentajan väitteiden paikkansapitävyyttä.

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti kertoi lööpissä ja etusivun otsikossa naisleijonien esiintyneen alasti Vancouverissa, vaikka toimituksella oli syytä epäillä Valko-Venäjän valmentajan väitteiden paikkansapitävyyttä.

Kantelu 27.4.2010

Suomen Jääkiekkoliitto katsoo kantelussaan, että Ilta-Sanomien 23.3.2010 julkaisema uutinen Naisleijonien olympiaskandaalista sisältää virheellistä tietoa ja vaikuttaa kielteisesti jääkiekon naismaajoukkueen imagoon. Erityisesti juttua markkinoivan lehden etusivun ja myyntijulisteen otsikointi on asiatonta ja aiheuttaa mielikuvia, joilla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.

Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisemman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Ilta-Sanomien juttu perustuu kantelijan mukaan Valko-Venäjän miesten jääkiekon olympiajoukkueen valmentajan Valko-Venäjän tiedotusvälineille esittämiin kommentteihin, jotka eivät pidä paikkaansa. Suomen Naisleijonien pukukopit sijaitsivat samalla käytävällä kuin Valko-Venäjän miesten pukukopit, mutta toisessa päässä. Koppien välissä oli Ruotsin naisten joukkueen koppi, josta oli yhteys Valko-Venäjän koppiin. Suomen joukkue ei kantelun mukaan ollut Canada Hockey Place -areenalla Valko-Venäjän pelin aikana, vaan saapui sinne pelin jo päätyttyä. Valko-Venäjän Jääkiekkoliitosta väitteet todettiin perättömiksi ja niiden aiheuttamaa virheellistä uutisointia pahoiteltiin.

Ilta-Sanomat on toisessa artikkelissaan haastatellut aiheesta naisten maajoukkueen pelaajia ja joukkueenjohtoa, jotka ykskantaan todistavat tiedot perättömiksi. Ilta-Sanomat olisi kantelun mukaan voinut tarkastaa tietonsa ennen uutisointia myös Valko-Venäjän Jääkiekkoliitosta ja tämän jälkeen miettiä onko uutisen julkaisemiselle aihetta. Myyntijulisteiden mittavasti mainostama uutinen on julkaistu omana kokonaisuutenaan eivätkä pelaajien ja joukkueenjohdon kommentit näin käy ilmi samalla. Nyt uutinen, jonka faktat eivät ole todenmukaisia, on julkaistu ilman vastapuolen näkemystä.

Uutisen sisältämien perättömien tietojen lisäksi Ilta-Sanomien myyntijulisteessa ja lehden kannessa esiintyvä otsikointi on harhaanjohtavaa eikä sille löydy katetta jutun sisällöstä. Ilta-Sanomat otsikoi uutisen näkyvästi niin myyntijulisteissa kuin lehden etusivulla kirjoittamalla, että Naisleijonat aiheuttivat Olympiaskandaalin esiintymällä alasti miesten edessä. Kantelijan mukaan otsikossa ei yksilöidä missä alasti esiintyminen oli tapahtunut tai keitä olivat miehet, joihin otsikossa viitataan. Alastomuutta on käytetty myyntivalttina täysin perättömästi, varsinkin kun itse pelaajat ja joukkueenjohto ovat toisaalla jo todistaneet koko uutisen paikkansapitämättömyyden.

Ilta-Sanomien vastaus 26.5.2010

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien artikkelissa kerrottiin Valko-Venäjän jääkiekkomaajoukkueen valmentajan Mihail Zaharovin esittämistä syytöksistä Suomen naisten jääkiekkomaajoukkuetta kohtaan. Artikkelin pohjalta oli laadittu seuraava otsikko lehden etusivulle ja lööppiin: ”Pronssijoukkuetta syytetään olympiaskandaalista: Naisleijonat alasti miesten edessä”. Sisäsivulla kerrottiin, että Zaharovin mukaan Suomen naisjääkiekkoilijat jakoivat pukuhuoneen Valko-Venäjän miesmaajoukkueen kanssa ja että alastomien suomalaisnaisten läsnäolo oli häiritsevää ja johti osaltaan siihen, että Valko Venäjä hävisi ratkaisevan ottelunsa Sveitsiä vastaan.

”He kulkivat siellä ilman minkäänlaista häpeää alastomina”, Zaharov Sadeojan vastauksen mukaan syytti. ”Meidän miehemme olivat vimmoissaan ja rikkoivat mailojaan”, Zaharov jatkoi. Kansiotsikolle löytyy Sadeojan mielestä täysin kate itse jutusta. Lehden sisäsivuilla sekä Suomen naismaajoukkueen jäsenet että joukkueenjohdon edustaja esittävät näkemyksensä tapahtumien kulusta. Heidän mukaansa alastomia kohtaamisia ei sattunut.

Kantelija ei päätoimittajan vastauksen mukaan kiistä sitä, että Valko-Venäjän valmentaja olisi esittänyt syytteen, mutta kantelijan mielestä Ilta-Sanomien olisi pitänyt haastatella asiassa Valko-Venäjän jääkiekkoliittoa. Hyvä journalistinen tapa ei edellytä, että valmentajan puheet pitää tarkastaa jääkiekkoliitolta – päinvastoin, se voisi olla huonoa journalismia. Tiedotusvälineillä on oikeus haastatella valmentajaa ja julkaista valmentajien näkemyksiä. Valko-Venäjän jääkiekkoliitto ei päätoimittajan mukaan myöskään ollut paikalla pukukopissa, mutta valmentaja Zaharov oli.
Päätoimittaja Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien uutinen syytöksestä piti paikkansa. Kansiotsikolle löytyy uutisesta selkeä kate. Suomen joukkueelle annettiin tilaisuus vastata syytöksiin.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).
Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

Ilta-Sanomat kertoi lööpissä, etusivulla ja urheiluosion kannessa ”olympiaskandaalista”, joka olisi aiheutunut Suomen naisleijonien esiintymisestä alasti miesten edessä. Uutinen perustui Valko-Venäjän maajoukkueen valmentajan väitteisiin maansa jääkiekkoliiton kokouksessa. Uutisen lähteeksi mainittiin venäläinen verkkolehti Gazeta.ru. Ilta-Sanomat julkaisi samassa numerossaan viisi sivua myöhemmin naku-uutisesta jutun, jossa Suomen maajoukkueen edustajat kiistivät tietojen paikkansapitävyyden. Kiistämisestä ei ollut mainintaa lööpissä eikä etusivulla.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden luotettavuus perustuu muun muassa siihen, että niiden julkaisemat tiedot pitävät paikkansa. Julkaistessaan väitteen naisleijonien esiintymisestä alasti olympialaisissa toimituksella oli tiedossaan, että naisleijonat olivat kiistäneet uutisen tiedot. Siitä huolimatta väite nostettiin lööppiin, etusivulle ja urheiluosion kanteen. Neuvoston mielestä lehti menettelyllään aliarvioi lukijoitansa eikä kantanut huolta totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Armi Kyynäräinen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Aku-Ville Lehtimäki, Inkeri Pasanen, Risto Pohjanpalo, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.