Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös mielipidekirjoitusta koskevassa asiassa. Mielipidekirjoitus oli osa Suomessa kielivähemmistöstä käytävää jatkuvaa keskustelua, jonka puitteissa tulee sietää jyrkkiäkin ilmaisuja. Lisäksi lukijoilla oli oikeus saada tietää luottamushenkilön näkemyksistä.
Kantelu 5.2.2010
Kantelijan mukaan Kirkkonummen Sanomissa 4.2.2010 julkaistu mielipidekirjoitus halventaa häntä sekä hänen lastensa etnistä taustaa. Kirjoitus on pelkkää hyökkäystä suomenruotsalaisuutta kohtaan. Törkeintä on kun kirjoittaja yhdistää kouluampumisen ja ruotsin kielen opiskelun. Lisäksi hän puhuu muun muassa hurreista. Miten päätoimittaja voi julkaista tällaista, kun kirjoittaja vielä on opetusneuvos ja on tuonut sen allekirjoituksessaan julki, kantelija kysyy.
Kirkkonummen Sanomien vastaus 6.3.2010
Päätoimittaja Jussi Salo vastaa, että Kirkkonummen Sanomien yleisönosastossa julkaistaan lukijoiden ja kansalaisten henkilökohtaisia mielipiteitä laidasta laitaan. Lehden on hankala puuttua siihen ovatko lukijoiden mielipiteet ”oikeita” tai ”vääriä”. Mielipidepalstalla sallitaan myös kärjekkäitä ilmaisuja. Lukijoilla on oikeus tietää myös päätöksentekijöiden, valtavirrasta poikkeavista mielipiteistä, vaikka ne eivät olisikaan yleisesti hyväksyttyjä. Kirjoittaja on Kirkkonummella poliittista valtaa käyttävä henkilö, sillä hän on sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja.
Kirjoittajan arvostelu kohdistuu poliittiseen päätöksentekoon ja pakkoruotsin opettamiseen koulussa. Päätoimittajan vastauksen mukaan kirjoitus on poliittinen ilmaisu, jonka kärki on suunnattu poliittisia vallanpitäjiä kohtaan, eikä sitä ole tarkoitettu henkilökohtaisesti loukkaamaan ketään. Kirjoittaja reagoi kansanedustaja Raija Vahasalon aikaisemmin avaamaan keskusteluun opetushallinnon tehtävistä.
Lehti on seuraavassa numerossaan julkaissut kaksi mielipidekirjoitusta, joissa arvosteltiin voimakkaasti aiempaa mielipidekirjoittajaa ja hänen näkemyksiään. Päätoimittaja vetoaa myös JSN:n ratkaisuun 3100/IL/02, jossa korostetaan pakinan poikkeavaa luonnetta journalismissa.
Ratkaisu
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).
Kirkkonummen Sanomien julkaisema mielipidekirjoitus on jyrkkäsanainen hyökkäys ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisten vähemmistöasemaa kohtaan. Kirjoituksessa sanotaan muun muassa, että ”Omienkin ruotsin kielen pakollisten ja täysin turhien opintojen vuoksi alan ymmärtää nuoria ammuskelevia miehiä. Kannattaisi selvittää mitä turhia kieliä heidän oli pakko opiskella?” Kirjoittaja on opetusneuvos ja kunnan sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja.
Pakinoissa, kolumneissa ja muissa mielipidekirjoituksissa voi käyttää poikkeuksellisen kärjekkäitäkin ilmaisuja. Julkisen sanan neuvoston mielestä kirjoituksen kärki kohdistuu ruotsin kieleen ja sitä käyttävän vähemmistön asemaan, mistä käydään jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Kirjoittajan käyttämät ilmaisut ovat provokatiivisia, mutta ne eivät kohdistu yksittäisiin ihmisiin eivätkä siten loukkaa ihmisarvoa. Neuvosto muistuttaa, että vastenmielisiltäkin tuntuvia mielipiteitä on sananvapauden nimissä voitava julkaista. Lehti tasapainotti tilannetta seuraavassa numerossaan julkaisemalla kirjoittajan käsityksiä kritisoivia mielipidekirjoituksia. Tässä tapauksessa myös lukijoilla oli oikeus saada tietää, mitä huomattavalla arvonimellä palkittu kunnan luottamushenkilö ajattelee.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkkonummen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Seija Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.