Julkisen sanan neuvoston langettava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Kantelija joutui virheellisen tekstiyhteyden vuoksi niin kielteiseen julkisuuteen, että vahinkoa ei olisi voitu poistaa tai korjata edes jälkeenpäin julkaistulla omalla kannanotolla eli vastineella.
Kantelu 11.12.2009
(Kantelu suomeksi)
Kantelijan mukaan Hufvudstadsbladetin Volt-liitteessä 26.9.2009 ja Voltin nettisivuilla 25.9.2009 julkaistuissa artikkeleissa loukataan häntä ja hänen ammattietiikkaansa ja -taitoaan. Kantelussa perustellaan laajasti lehden julkaiseman esseetyyppisen jutun vahingollista vaikutusta kantelijan asemaan ja yleisön käsitykseen hänen ammattitaidostaan. Artikkelista saa mm. sellaisen käsityksen, että kantelija olisi halunnut uusnatsin kertovan ideoistaan lehdessä. Hän ei ole sanonut mitään siihen viittaavaa. Eräät Papper-lehden toimituksen jäsenet ehdottivat juttua siitä kuinka ”uusnatsi kertoisi siitä, minkälaista hänen elämänsä on”.
Volt-liitteestä sai kantelijan mielestä kuvan, että hän olisi ehdottanut tätä ”natsi-juttua” ja lisäksi vielä ehdottanut, että tälle natsille sanottaisiin, että hän saa kertoa elämästään anonyyminä, mutta sitten julkaistaan kuitenkin hänen nimensä ja tietonsa eli valehdellaan haastateltavalle. Artikkelin nettiversion mukaan anonymiteettiä koskeva kohta onkin konsultin sanomaa. Se ei käy ilmi lehtijutusta, vaan siitä saa sellaisen kuvan, että kantelija olisi väittänyt, että haastateltavalle voi valehdella.
Hufvudstadsbladetin vastaukset 18.1. ja 19.3.2009
(Alkuperäiset vastaukset ruotsiksi)
Päätoimittaja Hannu Olkinuora vastaa, että kirjoitus julkaistiin kokonaisuudessaan www-sivuilla ja lyhyempänä versiona Voltissa 26.9.2009. Kirjoitus julkaistiin ”Analysen” -nimisessä formaatissa, joka on tullut lukijoille tutuksi mielipideaineistona. Teksti on luonteeltaan päiväkirjanomainen essee. ”Analysenin” luonteeseen kuuluu se, että kirjoittajan persoona näkyy tekstissä. Palsta ei taitoltaan eikä muutenkaan muistuta uutis- tai muita artikkeleita.
Esseen verkkoversiosta käy ilmi, että idean (natsijuttu) esittää mediakonsultti. Lehtiversio esseestä on Olkinuoran mukaan lyhyempi ja luonteeltaan yleisempi. Siinä kirjoitetaan natsisiteerauksesta seuraavasti: ”Stämningen på det infamösa måndagsmötet var radikalt, och det är sannolikt att den ivriga atmosfären snurrade till omdömena hos de närvarande. I uppsluppenheten ventilerades allt vildare idéer…”. Kappaleen alusta alkaen ”de närvarande” on päätoimittajan vastauksen mukaan subjekti. Toisin sanoen kantelija ei enää olekaan subjekti. Tarkoitus oli kuvata kokouksen tunnelmaa, eikä sitä mitä kukin sanoi.
Kantelijalle on Olkinuoran mukaan tarjottu mahdollisuutta vastineeseen, mutta hän ei ole sitä käyttänyt.
Ratkaisu
Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).
Hufvudstadsbladetin Volt-liitteessä julkaistussa jutussa käsitellään mm. kantelijan valintaa päätoimittajaksi ja erottamista Papper-lehdestä yhden päivän työsuhteen jälkeen. Kantelija ei ole käyttänyt vastineoikeuttaan.
Kantelija on jutussa erittäin keskeisessä asemassa. Päätoimittajan roolin vuoksi hänen tulee kestää ankaraakin kritiikkiä, johon hän voi tarvittaessa vastata omalla kannanotolla eli vastineellaan.
Neuvosto puuttuu kuitenkin Volt-liitteen ja lehden verkkoversion väliseen olennaiseen eroon. Volt-liitteessä käytetään sitaattia, joka leimaa voimakkaasti esittäjänsä. Sanojaa ei kerrota. Lukija saa asiayhteydestä käsityksen, että sitaatin on esittänyt kantelija. Verkkoversiossa sitaatti on kuitenkin merkitty mediakonsultin sanomaksi. Neuvosto korostaa sitaattitarkkuutta ja huolellisuutta erityisesti kiistanalaisissa asioissa. Kantelija joutuu lehden laiminlyönnin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen, joka loukkaa hänen ammattikunniaansa. Tällaisessa tilanteessa edes oma kannanotto eli vastine ei olisi riittänyt poistamaan syntynyttä vahinkoa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Anssi Halmesvirta, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Risto Pohjanpalo, Susanna Reinboth ja Matti Saari.