4212/SL/09

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Sarjakuvakilpailusta kertova juttu ei ollut oman lehden piilomainontaa.

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Sarjakuvakilpailusta kertova juttu ei ollut oman lehden piilomainontaa.

Kantelu 22.10.2009

Kantelu kokonaisuudessaan on seuraavanlainen: ”Mull on ohesa leike lehrest. Se on Hesari ja päivä on 21 lokakuuta herran vuonna 2009. Siin Hesari mainostaa Hesarii, mun mielest. Et tulkaa Hesari osastol. Nuorilleha tää on suunnattu. Ja mikä on musta törkeetä ni hinnast ei oo mittää mainintaa. Noi messut nimittäi maksaa lapsilt yheksän euroo ja aikuisilt hiukka enempi. Aika suolast! Mahtas niiren nuarten naamat ko kilpailuu osallistuu olla leviät siällä messuportilla ku rahaa pyyretään! Et mää valitan ton kohran 19 perusteella ko ilmotusten ja toimituksellise aineiston raja on pirettävä selvänä eli piilomainonta on torjuttava heti kättelys. Et kyllä tos menee ny puurot ja vellit sekas.”

Kantelun liitteenä oleva lehtileike kertoo Helsingin Sanomien järjestämästä sarjakuvakisasta, jossa sai keksiä tyhjiin puhekupliin omat repliikit. Ehdotukset piti viedä HS:n osastolle Helsingin kirjamessuille.

Helsingin Sanomien vastaus 20.11.2009

Päätoimittaja Janne Virkkusen vastaus kokonaisuudessaan:
”Journalistin ohjeiden kohdan 19 mukaan ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.” Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat on rikkonut tätä kohtaa julkaistessaan kirjamessuihin liittyvän kirjoituksen ”Wagnerin kirja vaihtuu läpsähtäen Jalluun”. Kantelija väittää, että kilpailu on suunnattu nuorille eikä siinä mainita messulipun hintaa.
Toimittaja Esa Mäkisen kirjoitus liittyy HS:n tapaan toimituksellisesti hoitaa kirjamessut, joista on kehittynyt valtaisa vuosittainen messutapahtuma, jossa myös Helsingin Sanomat esittelee toimintaansa.

Sanomalehdissä on vakiintunut tapa kirjoittaa messuista. Helsingin Sanomat esittelee siellä toimintaansa, haastattelee kirjailijoita, myy kustantamiaan kirjoja ja järjestää kilpailuja. Mainittakoon myös, että Fingerpori ja Viivi ja Wagner eivät ole mitään lapsille tarkoitettuja sarjakuvia vaan HS:n kaikille lukijoille suunnattuja sarjakuvia, jotka suomalaisina ovat myös kasvaneet erittäin suosituiksi.
Pidän toimittaja Mäkisen kirjoitusta aivan tavanomaisena messuihin liittyvänä kirjoituksena, jossa ei suinkaan ollut välttämätöntä mainita messulippujen hinnasta yhtään mitään.

Yllä olevaan viitaten pidän kantelua aiheettomana.”

Ratkaisu

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 19).

Helsingin Sanomien juttu kertoo lehden järjestämästä sarjakuvakisasta, jossa jutun yhteydessä oleviin kahteen sarjakuvaan on kirjoitettava omat vuorosanat. Ehdotukset on vietävä lehden osastolle Helsingin kirjamessuille.

Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan ei ole tavatonta, että tiedotusvälineet kertovat eri tavoin toimituksellisilla palstoilla omasta ja toistensa sisällöistä. Tässä tapauksessa lehti avoimesti innosti lukijoitaan osallistumaan leikkimieliseen kilpailuun, joka oli sarjakuvien sisällön perusteella selvästi suunnattu aikuisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Susanna Reinboth (2. vpj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Matti Saari ja Titta Sinisalo.