4116/KL/09

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimista ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Nimettömänä esiintyvä potilas kertoo Mikkelin Kaupunkilehdessä työterveysasemalla saamastaan hoidosta. Kritiikki kohdistuu koko työyhteisöön. Jälkikäteen julkaistu oma kannanotto on korjannut liikelaitoksen lääkäreille mahdollisesti syntyneen vahingon.

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimista ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Nimettömänä esiintyvä potilas kertoo Mikkelin Kaupunkilehdessä työterveysasemalla saamastaan hoidosta. Kritiikki kohdistuu koko työyhteisöön. Jälkikäteen julkaistu oma kannanotto on korjannut liikelaitoksen lääkäreille mahdollisesti syntyneen vahingon.

Kantelu 15.4.2009

Masennuksesta ja unettomuudesta kärsinyt potilas syyttää haastattelussa työterveysaseman lääkäriä ylimielisyydestä ja huonosta hoidosta ja arvelee sellaisen voivan johtaa jopa itsemurhaan. Kantelija on työterveysaseman liiketoimintajohtaja ja johtava työterveyslääkäri, joka katsoo, että vastapuolen olisi pitänyt saada vastata lehdessä esitettyyn kritiikkiin samassa yhteydessä potilaan kanssa.

Tietolähteeseen ei kantelijan mukaan ole suhtauduttu tarpeeksi kriittisesti. Hän pitää jutun luonnetta erityisen ongelmallisena, koska osapuolina ovat potilas ja häntä hoitava lääkäri, jota sitoo vaitiolovelvollisuus.

Myöhemmin julkaistu oma kannanotto ei kantelijan mielestä poista haittaa, jonka juttu on aiheuttanut hänelle ja hänen edustamansa liikelaitoksen lääkäreille.

Mikkelin Kaupunkilehden vastaus 8.5.2009

Päätoimittaja Kari Liikanen vahvistaa, että kantelijaa olisi ollut syytä kuulla samassa yhteydessä kuin potilasta. Kuuleminen jäi tekemättä inhimillisen virheen vuoksi. Lehti julkaisi kantelijan vastineen, missä tämä ei kuitenkaan kommentoinut jutun sisältöä millään tavalla.

Päätoimittaja kirjoittaa, että kaupungin henkilökunta voi huonosti, ja asia liittyy kaupungin heikkoon taloustilanteeseen ja veronmaksajien omistaman liikelaitoksen organisaatioon. Kantelija toimii kaupunginvaltuutettuna ja käyttää ylintä päätösvaltaa veronmaksajien yhteisissä asioissa. Tästä syystä hänen tulee päätoimittajan mielestä sietää kovaakin kritiikkiä.

Liikanen kertoo, että juttu perustuu haastatteluun, jonka lisäksi anonyyminä esiintyvä potilas on vahvistanut kertomansa kirjallisesti. Haastateltavan rajut väitteet perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa, jotka pitää päätoimittajan mielestä saattaa julkiseen keskusteluun, jotta tilanne työterveyslaitoksessa voisi muuttua paremmaksi.

Liikanen viittaa kaupunginhallituksen hyväksymään käytäntöön, jonka mukaan työntekijät voidaan uudelleensijoittaa kaupungin organisaatioon terveydellisin perustein. Jutussa haastateltu potilas kertoi kuitenkin vain saaneensa kehotuksen hankkia uusi työ, eikä kritiikin kohteeksi joutunut lääkäri uskonut potilasta samalla tavoin kuin kollegansa.

Liikanen toteaa, että lääkärin ei tarvitse toteuttaa potilaan kaikkia toiveita ja tarvittaessa keskustelu työnantajan vaihtamisesta kuuluu potilaan tervehtymisen tukemiseen. Kysymys on siitä, miten ja millaisessa kontekstissa asia tuodaan esiin.

Ratkaisu

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 11). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (22).

Potilas kertoo 4.-5.4.2009 päivätyssä Mikkelin Kaupunkilehdessä työterveysasemalla saamastaan hoidosta. Ensimmäisillä käynneillä lääkäri on määrännyt hänelle lääkehoitoa ja sairauslomaa. Kontrollikäynnillä toinen lääkäri on kehottanut vaihtamaan työpaikkaa. Potilas ei jutun mukaan ihmettelisi, jos jälkimmäisen lääkärin käytös aiheuttaisi lääkärikammoa ja ”ajaisi ahdistuspotilaan hirttämään itsensä tai vetämään pillerit kerralla naamaan”.

Kaupungin työntekijöilleen tarjoama terveydenhoito on palvelua, jonka laatua voi arvioida ja kritisoida muiden palvelujen tapaan. Jutussa haastateltu henkilö kertoo oman näkemyksensä tilanteesta, jossa hän on ollut lääkärin kanssa eri mieltä. Kirjoituksessa todetaan, että lääkäreiden joukossa on henkilöitä, jotka joko määräävät turhia lääkkeitä tai eivät tunnista potilaan vakavia oireita. Kukaan yksittäinen lääkäri ei Julkisen sanan neuvoston mielestä ole tunnistettavissa jutusta, vaan kritiikin kohteeksi joutuvat kaikki pienen työterveysaseman lääkärit, joiden joukossa väitetään olevan kyseenalaisin perustein toimivia henkilöitä.

Terveysasema on asiantuntijayhteisö, jonka ammattitaito ja -etiikka jutussa kyseenalaistetaan. Työterveysaseman edustajaa olisi pitänyt kuulla samassa yhteydessä. Potilaan terveydentilasta ei voi antaa tarkkoja tietoja julkisuuteen, mutta hoitokäytäntöjä voidaan perustella yleisellä tasolla.

Lehti on julkaissut jälkikäteen työterveysaseman johtavan lääkärin vastineen, joka selventää lääkäreiden toimintatapoja. Julkisen sanan neuvoston mielestä se korjaa vahingon, jonka haastattelu on terveysaseman maineelle mahdollisesti aiheuttanut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Mikkelin Kaupunkilehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät
Pekka Hyvärinen (pj.), Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Janne Laukkanen,
Tarja Liuha, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.