Kantelu 21.2 ja 10.3.2009
Kantelun mukaan lehti antaa tilanteesta yksipuolisen ja virheellisen kuvan, jonka mukaan ruotsinkieliset ovat toimineet väärin – ei kunta. Uutinen siirtää huomion itse muutoksesta ruotsinkielisten ja suomenkielisten väliseen konfliktiin. Ruotsinkielisiä ei ole myöskään jutussa haastateltu. Juttu suhtautuu vihamielisesti ruotsinkielisiin, vaikka suomenkieliset ovat samassa asemassa heidän kanssa.
Otsikkoa ”Ruotsinkielisiä lapsia suositaan” ei voi hyväksyä, koska se esitetään faktana. Otsikosta ei käy ilmi, että se olisi sitaatti tai henkilökohtainen mielipide. Jutussa ei myöskään ole nostettu esille ruotsinkielisten vanhempien mielipiteitä, joiden mukaan muutto koskee myös heitä.
Vantaan Sanomien vastaus 6.4.2009
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että lehti uutisoi Koivukylän päivähoitosuunnitelmista, joiden mukaan yksi alueen päiväkodeista muuttuisi ruotsinkieliseksi ja suomenkieliset lapset siirtyivät Rautpihan tai muihin alueen päiväkoteihin. Suunnitelmat puhuttivat alueen asukkaita, ja lehti kertoi myös käydystä keskustelusta.
Netin keskustelupalstalla käynnistyi aiheesta vilkas mielipiteidenvaihto. Lehden seuraavan numeron mielipidesivulla 25.2.2009 julkaistiin niistä muutamia. Esille tulivat lasten vanhempien käsitykset siitä, etteivät virkamiehet olleet kuulleet heitä riittävästi eivätkä tiedottaneet suunnitelmista asianmukaisesti ja etukäteen. Päätoimittajan mukaan myös ruotsinkielisten lasten vanhempien mielipide virkamiesten huonosta tiedottamisesta julkaistiin mielipidesivulla 28.2.2009.
Uutisten ja lukijoiden mielipiteiden seurauksena viranomaiset joutuivat myöntämään virheensä: he eivät olleet kertoneet ruotsinkielisille vanhemmille suunnitelmista. Siksi virkamiehet joutuivat siirtämään käsittelyä, jonka lehti myös uutisoi 1.4.2009. Lehti seurasi uutisaihetta ja siitä syntynyttä keskustelua alusta loppuun saakka.
Lehden uutisessa kerrottiin päätoimittajan mukaan suunnitelmista asiallisesti nostaen esille suomenkielisten lasten vanhempien keskuudessa syntyneitä mielipiteitä. Keskusteluun ei ollut vielä tässä vaiheessa osallistunut ruotsinkielisiä vanhempia. Julkinen mielipiteidenvaihto johti siihen, että tiedottamisen puutteet paljastuivat – sen enempää suomen- kuin ruotsinkielisten lasten vanhempia ei ollut informoitu. Lehden mielipidesivuille nostettuja internetkeskusteluja ei voi kuvata vihan lietsonnaksi, vaan viranomaistoiminnan puutteiden synnyttämiksi kärjekkäiksi mielipiteiksi. Ongelman ytimenä ei ollut missään vaiheessa suomen- ja ruotsinkielisten erilaiset edut tai niiden suosiminen, vaan viranomaistoiminnan puutteet.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).
Vantaan Sanomat julkaisi uutisia ja mielipiteitä kaupungin suunnitelmista muuttaa yksi päiväkodeista ruotsinkieliseksi ja siirtää suomenkieliset lapset muualle. Julkisen sanan neuvoston mielestä lehti nosti 21.2.2009 uutisellaan julkisuuteen kunnallisen päätöksenteon epäkohdan, jota sen jälkeen käsiteltiin mielipidepalstoilla ja jatkouutisissa eri osapuolia kuullen. Mielipidekirjoituksiin kuuluvat myös kärkevät sävyt, joihin toista mieltä olevat voivat vastata. Otsikko ”Ruotsinkielisiä lapsia suositaan” ja sen alla olleet mielipiteet on julkaistu mielipiteille varatulla sivulla, minkä vuoksi lukija helposti ymmärtää, että kyse ei ole faktauutisesta, vaan nimenomaan mielipiteistä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vantaan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.