Kantelu 14.2.2009
Lehti ei kantelijan mukaan hyväksynyt hänen vastinettaan julkaistavaksi, vaikka hän kirjoituksessaan painotti kyseisen aloitteen pääsisältöä. Lehti uutisoi aloitteen sisältöä kantelijan työsuhteen irtisanomiskiistana, josta ei ollut lainkaan kysymys. Uutisessa mainitun asianosaisen ei annettu esittää omaa näkemystään virheellisestä seikasta.
Kymen Sanomien vastaus 13.3.2009
Päätoimittaja Markku Espo vastaa, että Kotkan kaupunki sanoi kantelijan irti työstään 2005. Kantelija nosti irtisanomisestaan oikeusjutun, jonka hävisi. Sen jälkeen kantelija on tehnyt asiasta ja sen sivujuonteista lukuisia kanteluja, hallintovalituksia, tutkimuspyyntöjä sekä vahingonkorvausvaatimuksia. Tuorein käänne tapahtumasarjassa oli se, että Kotkan kaupunginvaltuuston perussuomalaisten valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen, jossa se vaati kantelijaa koskevien ”väärien ja valheellisten asiakirjatietojen ja asiakirjojen mitätöimistä sekä Kotkan kaupungin tuottaman vahingon korvaamista”.
Kymen Sanomat kertoi uutisessaan aloitteesta sekä siitä, että aloitteessa nimeltä mainitut virkamiehet harkitsivat tutkintapyynnön tekemistä mahdollisesta kunnianloukkauksesta. Tutkintapyyntö on päätoimittajan mukaan sittemmin tehty. Kantelijan kirjoitus täytti vastineen tunnusmerkit huonosti. Päätoimittaja kertoo harkinneensa kirjoituksen julkaisemista mielipidekirjoituksena, mutta päätyi pitämään sitäkin mahdottomana. Myös mielipidekirjoitukselta on edellytettävä, varsinkin julkisen kiistan alaisessa asiassa, oikeita tietoja ja totuudessa pysymistä.
Valtuustoaloitteessa mainitut kaikki seikat, kuten ”Kervisen asia”, ”Kervisen töiden laiminlyönnit”, ”Kervisestä ylläpidetyt väärät ja valheelliset asiakirjatiedot” liittyvät nimenomaan kantelijan irtisanomiseen. Se ei kuitenkaan ollut Kymen Sanomien pääuutinen. Kantelijan irtisanominen ja valitusprosessit mainittiin uutisissa ja faktalaatikossa lukijalle tarpeellisena taustatietona.
Ratkaisu
Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Kymen Sanomat julkaisi uutisen valtuustoaloitteesta, joka liittyi kantelijaan ja jossa hänet oli mainittu. Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelijaa koskevat tiedot olivat olennaisia lukijalle, eivätkä ne saattaneet häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan kirjoitus ei sen vuoksi ollut vastine eli oma kannanotto, vaan mielipidekirjoitus, jonka julkaisusta päättäminen kuuluu toimituksen ja viime kädessä päätoimittajan harkintavaltaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kymen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.