Kantelu 18.6.2008
Kantelijan mukaan kirjoitus vahingoittaa ja loukkaa mainetta sekä yksityisyyden suojaa. Vesannolla kaikki tietävät kuka vs. talouspäällikkö on ollut. Lisäksi uutinen haittaa kantelijan yrityksen liiketoimintaa. Isoin vahinko on tapahtunut tässä pöytäkirjan julkaisussa kantelijaa kuulematta, eikä lehdestä ole otettu yhteyttä. Kantelija arvelee, että uutinen on kosto hänen työpaikalla kokemastaan luottamuspulasta.
Sisä-Savon Sanomien vastaus 18.8.2008
Päätoimittaja Tarja Lappalainen vastaa, että kirkkoneuvoston kokouspäätökset ovat julkisia asiakirjoja. Pöytäkirjaan 14.5.2008 kirjatut tiedot ja päätökset julkaistiin uutisessa lähes sanatarkasti pöytäkirjan mukaisina. Merkintää eriävistä mielipiteistä ei ole, joten lehdellä ei ollut mitään syytä olettaa, etteivätkö tiedot pöytäkirjassa olisi oikeita tai että kirkkoneuvostolla olisi hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Koska uutisessa ei mainittu vs. talouspäällikkönä toimineen henkilön nimeä ja kyse oli rutiininomaisesta kokousuutisesta, ei häneltä kysytty myöskään kommenttia. Kantelijalla olisi ollut päätoimittajan mukaan mahdollisuus saada näkemyksensä lehdessä esille myöhemmin, jos hän olisi sellaista pyytänyt.
Toimiessaan seurakunnan vs. talouspäällikkönä kantelija on ollut julkisessa virassa. Kirkkoneuvoston pöytäkirjassa todetut asiat liittyvät kantelijan ammatillisiin tehtäviin, eivät yksityiselämään, joten ne eivät päätoimittajan mukaan loukkaa kantelijan yksityisyyden suojaa. Seurakuntalaisten – ja myös kantelijan kannalta on merkityksellistä uutisessa mainittu tieto, ettei väärinkäytöksiä ole tapahtunut.
Ratkaisu
Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).
Lehti julkaisi uutisen, joka perustui kirkkoneuvoston pöytäkirjaan. Jutussa muun muassa todettiin ”seurakunnan vs. talouspäällikön toimineen tehtävissään osin taitamattomasti ja aiheuttaneen näin seurakunnalle vahinkoa, jota on pidettävä myös tuottamuksellisena”. Jutussa käsiteltiin myös kantelijan sairauslomaan liittyviä asioita. Kirkkoneuvosto hyväksyi sekä tilit että sairausloman. Kantelijaa, joka oli jutusta tunnistettavissa, ei kuultu samanaikaisesti.
Uutisen lähteenä käytetty kirkkoneuvoston pöytäkirja on julkinen, mutta lehti vastaa aina itse tiedoista, jotka se julkaisee. Seurakunnassa käytetään yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa. Siksi seurakunnan päättäjien ja viranhaltijoiden on kestettävä voimakas ja myös henkilökohtainen kriittinen julkisuus. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että sairauteen liittyvien tietojen julkaiseminen loukkasi kantelijan yksityiselämän suojaa. Myös samanaikainen kuuleminen olisi ollut paikallaan, koska kantelijan henkilöön ja ammattitaitoon kohdistui voimakasta kritiikkiä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sisä-Savon Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Sari Aution ja Susanna Reinbothin eriävä mielipide:
Olemme neuvoston enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että sairauslomaa koskevien tietojen julkaisu oli hyvän journalistisen tavan vastaista. Sen sijaan samanaikaisesta kuulemisesta toteamme seuraavaa:
Uutisessa selostettiin kirkkoneuvoston päätöksiä. Toimittaja voi mielestämme pääsääntöisesti selostaa viranomaisen tai siihen rinnastettavan tahon päätöstä ilman asianosaisten kuulemista varsinkin silloin, kun arvostelun kärki kohdistuu viranhoitoon. Kantelijaan kohdistettu kritiikki perustui väittämiin kirjanpidon valmistelun viivästymisestä ja kirjanpidon puutteista, eikä kantelija ole kiistänyt väittämien todenperäisyyttä. Tämän vuoksi lehti saattoi mielestämme selostaa kirkkoneuvoston päätöstä ilman, että sille syntyi velvollisuus kuulla samanaikaisesti kantelijaa.
Kantelijan viranhoitoon kohdistuva arvostelu oli kuitenkin sen verran voimakasta, että kantelijalle syntyi mielestämme oikeus omaan kannanottoon. Tätä kantelija ei kuitenkaan ole pyytänyt.
Näillä perusteilla katsomme, että Sisä-Savon Sanomat ei tältä osin ole toiminut hyvän journalistisen tavan vastaisesti.