3920/SL/08

Vapauttava

Lehti kertoi kunnanhallituksen puheenjohtajan puolison kokemuksista Wincapita-sijoitusklubin jäsenenä. Lehti uutisoi puheenjohtajan eronneen paikallisen pankin hallituksesta Wincapita-keskustelun takia. Samassa yhteydessä julkaistiin myös puheenjohtajaa arvosteleva kolumni. Päättäjän on kestettävä julkinen kritiikki. Haastattelua ei voi perua ilman pätevää syytä.

Kantelijan mukaan Keskisuomalaisen toimittaja painosti Konneveden kunnanhallituksen puheenjohtajan puolison haastatteluun, jossa julkaistiin tietoja tämän yhteyksistä Wincapita-sijoitusklubiin. Haastateltava pyysi toistuvasti, että hänen nimeään ei mainittaisi. Hän kuitenkin suostui nimen julkaisemiseen, kun toimittaja kertoi, että siinä tapauksessa toinen toimitus tekee jutun, johon haastateltava ei mitenkään voi vaikuttaa. Myöhemmin toimittaja epäili kolumnissaan myös kunnanhallituksen puheenjohtajan sekaantuneen sijoitusklubin toimintaan. Kun puheenjohtaja joutui kolumnissa kielteiseen julkisuuteen, häntä olisi kantelijan mielestä pitänyt kuulla samassa yhteydessä.

Kolumnin yhteydessä julkaistussa uutisjutussa kerrotaan puheenjohtajan eronneen pankin hallituksesta. Kantelijan mukaan eroperuste oli Keskisuomalaisen aiempi juttu puheenjohtajan puolison Wincapita-yhteyksistä. Juttu oli aiheuttanut epäluottamusta pankin toimitusjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan välille, vaikka se ei suoranaisesti edes liittynyt puheenjohtajaan itseensä. Uutista edeltävässä haastattelussa puheenjohtaja kertoi oman näkemyksensä tapahtumista, mutta toimittaja jätti näkemykset julkaisematta.

Toimittaja ei kertonut haastatelluille, että jutut julkaistaan myös verkossa ja Savon Sanomissa. Hän ei myöskään kertonut kunnanhallituksen puheenjohtajan puolisolle tekevänsä haastattelua.

Keskisuomalaisen vastaus 27.5. ja 6.6.2008
Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen toteaa, että Konneveden kunnanhallituksen puheenjohtaja on Keski-Suomen näkyvimpiä ja vahvimpia vaikuttajia. On väistämätöntä, että hänen ja hänen puolisonsa yhteyksiä rikollisesta toiminnasta epäiltyyn sijoitusklubiin käsitellään julkisuudessa. Päätoimittajan mielestä myös kolumni on tällaisessa tilanteessa perusteltu.

Keskisuomalaisen aluetoimittaja otti puheenjohtajaan yhteyttä useaan kertaan. Tämä kertoi olevansa ulkona Wincapitan toiminnasta. Toukokuussa puheenjohtaja kuitenkin myönsi MTV3:n lähetyksessä suositelleensa Wincapitaa tutuilleen.

Vastineessa kirjoitetaan, että kunnanhallituksen puheenjohtajan puoliso suostui haastatteluun ja etsi siihen toimittajan pyynnöstä toisenkin haastateltavan. Puoliso sai jutun tarkistettavaksi ja tekstiin tehtiin tarkennuksia. Myöhemmin hän ilmoitti, ettei juttua voikaan julkaista. Toimittaja kertoi, että siinä tapauksessa Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien taloustoimitukset tekevät omat juttunsa ja asia tulee joka tapauksessa julkisuuteen. Tämän jälkeen toimittaja sai luvan jutun julkaisemiseen.

Kunnanhallituksen puheenjohtajalle on tarjottu mahdollisuus vastineeseen.

Ratkaisu
Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 16). Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta (18). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä… (JO 27).

Keskisuomalaisen artikkeleissa kerrotaan kunnanhallituksen puheenjohtajan puolison yhteyksistä Wincapita-sijoitusklubiin ja puntaroidaan puheenjohtajan asemaa sijoitusklubikohuun liittyen.

Jos merkittävä kunnallinen vallankäyttäjä ja hänen lähipiirinsä voidaan yhdistää laittomasta toiminnasta epäiltyyn yhteisöön, tiedotusvälineiden on suotavaa selvittää asiaa ja kertoa siitä yleisölle. Julkisen sanan neuvoston Nimi rikosuutisissa -periaatelausuman mukaan yleisperiaate on, että mitä enemmän taloudellista, poliittista tai hallinnollista valtaa jollakin henkilöllä on, sitä suurempi on yleisön oikeus saada tietoja tämän henkilön toiminnasta. Kun kunnanhallituksen puheenjohtajan ja paikallispankin hallituksen jäsenen puoliso on ollut ilmeisen aktiivinen talousrikoksista epäillyssä klubissa, myös hänen toimiensa tuominen julkisuuteen on perustelua.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan tulee kestää kärjekästäkin arvostelua ja asemaansa liittyvää arviointia, jotka liittyvät poliittisen kolumnin ominaispiirteisiin. Päätoimittaja tarjosi puheenjohtajalle mahdollisuuden kirjoittaa lehteen oma kantansa, mutta puheenjohtaja ei käyttänyt tätä mahdollisuutta.

Kun kunnanhallituksen puheenjohtajan puoliso saa puhelun sanomalehden paikallistoimittajalta, hänen voi arvella tietävän, että kysymyksessä on haastattelu. Haastateltavalla ei ollut perusteita perua haastattelua jälkikäteen.

Toimittajan ei maininnut, että juttu julkaistaan sekä Keskisuomalaisessa että Savon Sanomissa. Hän kuitenkin kertoi, että sekä Keskisuomalaisen että Savon Sanomien taloustoimitukset tekevät mahdollisesti omat juttunsa aiheesta. Myös Wincapitaan liittyvät aikaisemmat jutut oli julkaistu molemmissa lehdissä. Näin haastateltavan ei voida katsoa olleen täysin tietämätön siitä mahdollisuudesta, että jutut julkaistaan myös muualla kuin Keskisuomalaisessa. Artikkelien julkaiseminen lehtien nettisivuilla on nykyisin yleinen käytäntö, josta ei neuvoston mielestä tarvitse erikseen mainita haastateltaville.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.