Kantelut 18.3.2008
Kantelijoiden mukaan heidän valokuvansa on julkaistu vastoin heidän tahtoaan. Toinen kantelijoista oli erityisen haavoittuvassa asemassa asianosaisena ja toinen Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena tukihenkilönä. Oikeudessa käsiteltiin asianomistajan pojan raakaa ryöstöä ja polttomurhaa. Toinen rikoksen uhreista oli pojan isä, kantelijan entinen aviomies. Tuomari kielsi kuvaamasta muita kuin vastaajia ja heidän avustajiaan.
Lehtikuvassa näkyvät sekä asianomistaja että hänen tukihenkilönsä selvästi tunnistettavasti. Tämä loukkaa molempien kantelijoiden mielestä syvästi heidän yksityisyyttään ja vaikeuttaa lisäksi tukihenkilön mahdollisuutta toimia anonyymisti Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena tukihenkilönä.
Helsingin Sanomien vastaus 22.5.2008
Päätoimittaja Janne Virkkunen vastaa, että valokuva julkaistiin oikeudenkäynnistä, jossa käsiteltiin poikkeuksellisen raakaa ryöstömurhaa. Kuvaaminen oikeussalissa oli sallittua, mutta tuomari oli kieltänyt kuvaamasta muita kuin vastaajia ja heidän avustajiaan. Kuvaaja noudatti tuomarin ohjeistusta. Julkaistussa kuvassa ovat kohteena rikoksista syytetyt henkilöt, jotka on kuvattu takaapäin. Myös heidän edessään työskennellyt valokuvaajien rivistö on kuvassa keskeisessä roolissa. Näin haluttiin kertoa oikeudenkäynnin lisäksi myös tapauksen herättämästä julkisesta mielenkiinnosta.
Kuvakulma on Virkkusen mukaan sen verran laaja, että taustalla on yleiskuvaa oikeussalista. Toimitus päätyi siihen arvioon, että kuvassa taustalla näkyvät ihmiset eivät ole lukijan tunnistettavissa. Henkilöt näkyvät erittäin pieninä. Jos joku sattuukin tunnistamaan kantelijat kuvista, edustaa tällainen lukija suurella todennäköisyydellä sellaista lähipiiriä, joka tuntee heidät ennestään. Kantelijoita ei myöskään kuvan perusteella voi mieltää asianosaisiksi, vaan osaksi yleisöä.
Helsingin Sanomat katsoo, ettei julkisessa oikeussalissa otettu kuva loukkaa kantelijoiden yksityisyyttä, eikä valokuvan julkaisusta ole voinut aiheutua heille todennettavissa olevaa vahinkoa. Rikosuhripäivystäjä ei ole ollut tilanteessa yksityishenkilönä, vaan ammatilliseen rooliin rinnastettavassa asemassa. Kantelussa ei ole myöskään eritelty, miten kuvan julkaisu voisi haitata hänen toimimistaan tukihenkilönä.
Ratkaisu
Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29).
Lehti julkaisi valokuvan murhaoikeudenkäynnistä. Syytettyjen lisäksi kuvassa on taustalla oikeussalissa olleita muita ihmisiä, joiden joukossa kantelijatkin istuvat.
Käräjäoikeuden istunto on aina julkinen, jos oikeus ei toisin päätä. Oikeuden puheenjohtaja oli myös sallinut kuvaamisen käräjäsalissa. Lehtikuvassa jutun syytetyt erottuivat selkeästi muista salissa olleista ihmisistä, joiden nimet ja asema eivät ilmenneet kuvasta tai sen yhteydessä julkaistusta jutusta. Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelijoiden yksityisyyden suoja ei voinut kuvan vuoksi vaarantua.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.