3771/YLE/07

Vapauttava

Uutisraportissa käsiteltiin pitkäaikaistyöttömien työstä kieltäytymistä ja sen syitä. Jutussa haastateltiin kahden vuoden työttömyysjakson jälkeen puutarhatöihin työllistynyttä ruiskumaalaria, projektipäällikköä ja ministeriön neuvottelevaa virkamiestä. Raportti käsitteli yhteiskunnallisesti tärkeää seikkaa. Uutinen oli rakenteeltaan ja sisällöltään asiallinen ja tavanomainen, eikä sen mahdollinen kritiikki kohdistunut yksittäisiin henkilöihin. Vapauttava.

TV1:n pääuutisissa 8.6.2007 esitettiin uutisraportti pitkäaikaistyöttömien tukitöistä.

Kantelu 9.6.2007

Kantelijan mukaan tv-uutinen oli puolueellinen, yksipuolinen, kritiikitön, pitkäaikaistyöttömiä leimaava, syyllistävä ja heidän kunniaansa loukkaava. Se ei perustunut tutkittuun tietoon, vaan kielteisiin henkilökohtaisiin ennakkoasenteisiin. Uutinen vaikutti kantelijan mielestä ensi sijassa sensaatiohenkiseltä mielipiteenmuokkaukselta (propagandalta), jonka avulla kansalaiset halutaan saada vähitellen yhä myötämielisemmiksi työttömyysturvan heikennyksille. Uutisella ajettiin työnantajien ja työvoimaviranomaisten asiaa. Uutinen rikkoi Journalistin ohjeiden kohtia, joissa käsitellään totuudenmukaisuutta, toden ja sepitteen rajaa, lähdekritiikkiä ja samanaikaista kuulemista.

Yleisradion vastaus 11.7.2007

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan uutisjuttu kertoi nousukauden ilmiöstä: pienipalkkaisia tukitöitä tarjoavat tahot ovat huomanneet, että töihin on entistä vaikeampi saada väkeä. Jos yli seitsemän tuhatta pitkäaikaistyötöntä kieltäytyy toistuvasti työstä tai koulutuksesta, ilmiö on merkittävä ja sen käsittely journalistisesti perusteltua.

Haastateltavat oli valittu Jääskeläisen mukaan harkiten ja monipuolisesti. Ääneen pääsivät työttömyyden kokenut työmies ja kaksi virkamiestä. Lisäksi oli tehty taustahaastatteluja. Jutussa kerrottiin selvästi, että töiden vastaanottaminen ei kerta kaikkiaan kannata – leimaamista pyrittiin nimenomaan välttämään.

Uutisessa ei ole virheellisiä tietoja, vaan sitä laadittaessa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tosi ja sepite eivät sekoitu, vaan uutinen on laadittu tavanomaisia journalistisia käytäntöjä noudattaen ja eri näkökulmia monipuolisesti esitellen. Tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti, ja tiedonhankinta on ollut laajaa ja monipuolista. Uutisessa ei ole yksittäiseen henkilöön tai tahoon kohdistuvaa kritiikkiä, vaan käsitelty laajaa yhteiskunnallista ongelmaa.

Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Uutisraportissa käsiteltiin pitkäaikaistyöttömien työstä kieltäytymistä ja sen syitä. Jutussa haastateltiin kahden vuoden työttömyysjakson jälkeen puutarhatöihin työllistynyttä ruiskumaalaria, projektipäällikköä ja ministeriön neuvottelevaa virkamiestä.

Yleisradion uutistoimitus vastaa uutisaiheidensa valinnasta. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että raportti käsitteli yhteiskunnallisesti tärkeää seikkaa. Uutinen oli rakenteeltaan ja sisällöltään asiallinen ja tavanomainen, eikä sen mahdollinen kritiikki kohdistunut yksittäisiin henkilöihin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio/TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.