Aamulehti julkaisi 3.4.2006 hallinto-oikeuden päätöksestä uutisen, jonka vuoksi kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen. Hänen nimeään ei kuitenkaan mainittu uutisessa. Tieto jutun epätarkkuuksista tuli toimitukselle yli viikkoa myöhemmin juristien kirjeessä, jossa viitattiin muun muassa vastineeseen. Lehdelle ei kuitenkaan pyynnöstä huolimatta toimitettu vastinetekstiä.
Kantelu 25.4.2006
Kantelijan mukaan Aamulehti julkaisi uutisen yliopistosta erotetusta opiskelijasta, jota koskevan erottamispäätöksen hallinto-oikeus oli kumonnut lainvastaisena. Uutisessa keskitytään kuitenkin esittämään opiskelijasta loukkaavia tietoja. Jo etusivun otsikko ”Verkkovaras opiskelee jälleen” luo kuvan varkausrikokseen syyllistyneestä rikollisesta eikä lainvastaisen hallintopäätöksen kohteeksi joutuneesta. Uutistekstin otsikko ”Tiedostoja laittomasti jaellut opiskelija saa jatkaa lukujaan” vahvistaa vaikutelmaa. Lisäksi opiskelijan väitetään syyllistyneen muun muassa tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön täyttäviin tekoihin. Uutisessa on myös muita virheellisyyksiä.
Virheiden merkitys korostuu, koska uutinen leimaa kohteena olevan henkilön rikolliseksi juuri hänen koulutustaan vastaavalla alalla. Uutisen kohde on helposti tunnistettavissa lähipiirissä ja laajemminkin, vaikka häntä ei yksilöidä – onhan erottamispäätös julkinen.
Tunnistettavuudesta ja kielteisestä julkisuudesta huolimatta asianosaiselle ei annettu mahdollisuutta esittää omaa näkemystään uutista laadittaessa. Lehti tarjosi mahdollisuutta vastineeseen, mutta sen olisi pitänyt korjata virheet itse saatuaan niistä tiedon.
Aamulehden vastaus 29.5.2006
Päätoimittaja Matti Apunen sanoo lehden vastaanottaneen 12. huhtikuuta kahden juristin viestin, joka koski 3. huhtikuuta julkaistussa uutisessa mainittua nimetöntä opiskelijaa. Asiaa erikseen tiedusteltaessa juristit ilmoittivat edustavansa kantelijaa avoimella asianajovaltakirjalla. Aamulehdelle ei kehotuksista huolimatta lähetetty sellaista vastineeksi tarkoitettua tekstiä, jonka lehti olisi voinut julkaista. Ensimmäiseksi toimitetusta tekstistä ei selvinnyt kirjoittajien suhde asianosaiseen. Online-sivuston kautta tullutta tekstiä lehden päätoimittajat eivät ensin saaneet ja myöhemmin asianosainen kielsi sen julkaisemisen.
Apunen ei vastineessaan kommentoi kantelussa mainittua Aamulehden velvollisuutta korjata virheitä itse ja heti, kun toimitus sai niistä tiedon.
Ratkaisu
Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Aamulehden uutinen kertoo hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin kantelijan erottaminen yliopistosta. Tekstissä on myös kiistanalaisia kohtia, jotka saattavat antaa tapahtumien kulusta väärän kuvan. Ensimmäinen reaktio toimitukseen tuli yhdeksän päivää myöhemmin, jolloin kantelijan edustajat olivat yhteydessä päätoimittajaan vaatien selvitystä ja vastineoikeutta. Kantelija itse kielsi online-sivujen kautta lähettämänsä tekstin julkaisemisen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehden olisi tullut korjata uutisen epätarkkuudet saatuaan niistä tiedon. Kantelijan edustajien ensimmäinen kontakti toimitukseen vaati kuitenkin heti vastineoikeutta. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että lehti jäi odottamaan vastineeksi tarjottavaa tekstiä, jossa uutisen mahdolliset virheetkin olisivat tulleet korjatuiksi. Toimitus ei kuitenkaan saanut tekstiä, jonka julkaisuun se olisi voinut ottaa kantaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.