Helsingin Sanomat julkaisi 18.9.2006 sunnuntaisivuillaan salaliittoteorioista jutun, joka lähti liikkeelle 11.9. -terrori-iskuista. Toimittaja käytti jutussa tulkintojaan muun muassa 11.9. -toimintaryhmän yleisötilaisuudessa pidetyistä alustuksista.
Kantelu 5.12.2005
Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan kirjoituksen vuoksi tehtyjä oikaisuja ja vastineita. Niitä lähettivät sekä tilaisuuden järjestäjät että siellä puhunut Andreas von Bülov. Lehti on esittänyt selvästi väärin von Bülovin sanomiset CIA:n ja Israelin salaisen palvelun, Mossadin, osuuksista terroritekoihin.
Helsingin Sanomien vastaus 21.2.2006
Päätoimittaja Janne Virkkunen vastaa, että tilaisuuden järjestäjien 22.9.2005 lähettämä kirjoitus oli luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa mainittiin yksi asia-/tulkintavirhe von Bülovin puheesta. Kirjeessä ei yksilöity oikaisua vaativia kohtia. Vastineoikeutta kirjoittajilla ei ollut. Kirjoittajien sähköpostitse lähettämässä täsmennyksessä (1.10.2006) nostetaan esille kaksi von Bülovin puheesta tehtyä tulkintaa. Toisessa tapauksessa (CIA) kyse ei kuitenkaan ole sitaateista, vaan referaateista/tulkinnoista, ja toisessa tapauksessa (Mossad) toimittaja on käyttänyt puheen lisäksi von Bülovin American Free Pressille antamaa haastattelua.
Andreas von Bülov lähetti 19.10.2005 lehdelle kirjeen, joka on sanamuodoiltaan lähes identtinen tilaisuuden järjestäjien 22.9.2005 lähettämän kirjeen kanssa.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8).
Helsingin Sanomat julkaisi jutun salaliittoteorioista, joista yhtenä olivat esillä 11.9. tehdyn New Yorkin WTC-iskun taustat. Toimittaja käytti jutussaan muun muassa materiaalia 11.9. -toimintaryhmän seminaarista, jossa Andreas von Bülov puhui.
Kiistanalaiset kohdat eivät ole jutussa suorina sitaatteina, vaan toimittajan tulkintoina. Jutussa ei väitetä, että von Bülov olisi kertonut asiat mainitulla tavalla juuri seminaarissa. Julkisen sanan neuvoston mielestä kyse on laajemmasta journalistisesta tiedonhankinnasta ja näin saatujen tietojen tulkinnasta. Tämän vuoksi Helsingin Sanomat on voinut kieltäytyä julkaisemasta kantelijan mainitsemia kirjeitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.