3514A/SL/05

Vapauttava

Lehti kertoi paljon huomiota saaneesta perhesurmasta. Uutisissa oli virheitä, jotka kuitenkaan eivät vääristäneet kokonaiskuvaa. Jutut ja valokuvat eivät paljastaneet surmattujen ja rikoksesta epäillyn henkilöllisyyttä lähipiirin ulkopuolelle.Vapauttava.

Ilta-Sanomat ja sen verkkolehti julkaisivat 18.-21.5.2005 juttuja ja kuvia Espoossa tapahtuneesta äidin ja kahden lapsen surmasta, joista epäiltynä perheen isä pidätettiin ja vangittiin. Jutuissa oli joitakin epätäsmällisyyksiä. Niissä oli mainittu myös surmapaikan osoite. Kuvat oli otettu talosta, pihalta ja asunnon ovikoristeesta.Kantelu 17.8.2005Kantelijan mukaan jutussa puhuttiin diplomi-insinööristä, vaikka surmista epäilty ei ole diplomi-insinööri. Toisaalta koulutuksen mainitseminen ei ollut olennainen tieto perhetragediasta kerrottaessa. Otsikon maininta ”Yksi pulpetti vähemmän” ei pidä paikkaansa. Kantelijasta tuntuu arveluttavalta, että tietoja hankkiessaan lehti on haastatellut alaikäistä henkilöä. Asuintaloa ja yksilöllistä ovikoristetta käytettiin nimen sijasta toistuvasti perheen tunnistetietoina. Ilta-Sanomien vastaus 20.9.2005Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän mukaan tapahtuman ja uutisen tosiasioiden kannalta ei ole olennaista, onko perheen isä diplomi-insinööri vai opistoinsinööri. Perhesurman taustojen ymmärtämiseksi on tärkeä kertoa ja kuvailla perheen sosioekonomista asemaa, jotta lukijat voivat paremmin hahmottaa minkälaisesta perheestä ja olosuhteista on kyse. Maininta pulpetista on kuvaannollinen tapa kertoa luokkatovereiden surusta ja ahdistuksesta.Samaa koulua käyneiden oppilaiden haastattelu ei ole journalistin ohjeiden tarkoittamaa tietojen hankkimista perhesurmasta, vaan hiljaista hetkeä viettäneiden haastattelua vallitsevan tunnelman kuvaamiseksi.Asuinalueesta julkaistut ja tiukasti rajatut kuvat eivät paljastaneet tapahtumapaikkaa kuin korkeintaan niille, jotka asuvat samassa talossa. He tiesivät tapahtumasta jo tuoreeltaan. Ovikoristeesta ja talosta julkaistujen kuvien perusteella asunnon voi yksilöidä vain samassa rakennuksessa asuva henkilö. Rikospaikan kuvaaminen ulkopuolelta ja poliisin osoittaman rajalinjan takaa on sallittua, eikä se loukkaa kenenkään yksityisyyden suojaa. Nimiä Ilta-Sanomat ei julkaissut.RatkaisuJournalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO8). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluontoisia seikkoja voi julkaista vain asianosaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO27). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO32). Äidin ja kahden pienen lapsen surmaaminen on hyvin harvinainen ja julma teko. Perheen isän löytyminen rikospaikalta ja hänen paljastumisensa epäillyksi korostavat rikoksen poikkeuksellisuutta ja tekevät ymmärrettäväksi sen saaman suuren huomion. Väkivaltaiset rikokset järkyttävät aina uhrin omaisia ja muuta lähipiiriä. Asian käsittely tiedotusvälineissä tuntuu pahalta. Tiedotusvälineiden tehtävä on kuitenkin kertoa, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tietoa tarvitsevat niin kansalaiset kuin heidän valitsemansa päättäjät. Tieto on omiaan ehkäisemään myös huhuja.Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomien uutisissa ei ollut sellaisia virheitä, jotka olennaisesti olisivat vääristäneet kokonaiskuvaa tapahtumista. Hankkiessaan tietoja haastattelemalla lehti käytti asianmukaisia tapoja. Jutut ja valokuvat eivät paljastaneet surmattujen ja rikoksista epäillyn henkilöllisyyttä muille kuin niille, jotka sen naapureina, koululaisina, työtovereina tai muuten lähipiiriin kuuluvina jo tiesivät.Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.