Hämeen Sanomat julkaisi 2.4. uutisen, jossa kerrottiin monimutkaisesta, jo vuosia kestäneestä oikeusprosessista, missä kantelija on keskeisesti osallisena. Tapahtumat liittyvät hämeenlinnalaisen Kummila Oy:n konkurssiin. Uutisessa kerrattiin poliisitutkintaa, aiempia oikeudenkäyntejä ja arvioitiin prosessin aikataulua. Kantelija mainittiin nimeltä.Kantelu 16.5.2005Kantelun mukaan uutisen otsikko ”Aimisen omaisuuden salaus uudelleen käräjille keväällä” antaa sellaisen kuvan, että Aiminen olisi joko syyllistynyt mainittuun rikokseen tai hänet olisi rikoksesta jo tuomittu. Näin ei kuitenkaan ole. Myös ”uudelleen käräjille keväällä” on väärää tietoa. Jutun käsittely voi alkaa aikaisintaan loppuvuodesta 2005. Tämä oli ainakin konkurssipesän, jota uutisessa kuullaan, ja ilmeisesti myös Hämeen Sanomien tiedossa.Aimista syytetään artikkelissa vakavasta rikoksesta, mutta häntä ei kuulla samassa yhteydessä eikä hänelle anneta jälkeenpäin mahdollisuutta omaan kannanottoon. Myöskään kantelijan nimen mainitseminen rikostutkinnan yhteydessä ei ole asiallista, koska muidenkaan epäiltyjen nimiä ei mainita.Hämeen Sanomien vastausPäätoimittaja Olli-Pekka Behmin mukaan kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävän oikeudellisen uutisaiheen seurannasta. Kantelu on osa sarjaa oikeudenkäynneistä, rikostutkinnoista ja -ilmoituksista sekä kanteluista, jotka alkoivat Kummila Oy:n vuoden 1994 konkurssista. Kummila Oy oli Suomen suurimpia rakennusyrityksiä ja Hämeenlinnan suurin yritys. Jari Aiminen toimi kauan yhtiön toimitusjohtajana ja oli sen osakas. Pesän nostaman kanteen vuoksi Korkein oikeus velvoitti entiset omistajat palauttamaan saamansa kauppahinnan korkoineen pesälle. Oikeudenkäynnin alkaessa käräjäoikeus määräsi Aimisen omaisuutta takavarikkoon. Kantelua koskevassa rikostutkinnassa on kyse epäillystä omaisuuden salaamisesta takavarikossa.Otsikko mahtuu normaalin uutiskäytännön raameihin, jotka sallivat ja vaativat keskeisten asioiden tiivistämistä. Lehti ei ole uutisissaan esittänyt Aimisen syyllistyneen rikoksiin ja esille on tullut se, että epäilty kiistää syyllisyytensä. Käsittelyajasta lehti sai tiedon syyttäjältä, eikä lehdellä ollut muuta tietoa. Paikkansa pitämätön tieto ei vaarantanut kantelijan oikeusturvaa.Asianomaista henkilöä on kuultu, kun se on ollut mahdollista tai asian selvittämiseksi tarpeen. Nyt Aimista ei yritetty kuulla, sillä uutisen uudet tiedot koskivat vain prosessin etenemistä. Lehti julkaisi 19.1. Aimisen asianajajan kirjoituksen, jossa esiteltiin Aimisen näkemyksiä rikosepäilyistä. Lehteen tarjottiin asiallisesti samansisältöistä kirjoitusta 2.4. julkaistun uutisen jälkeen. Koska kirjoitus ei sisältänyt uutta, se jätettiin julkaisematta.RatkaisuJournalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO8). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle on varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO22).Hämeen Sanomien uutinen on osa vuosia kestänyttä ja edelleen jatkuvaa poliisitutkinta- ja oikeusprosessin seurantaa. Kummila Oy oli Hämeenlinnan suurin yritys, ja kantelija sen toimitusjohtaja ja yksi omistajista, joten hän oli kaupungissa merkittävä taloudellisen vallan käyttäjä.Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan uutinen ei leimaa kantelijaa syylliseksi, vaan hänen epäillyn asemansa käy tekstistä ilmi. Otsikossa ei pystytä täsmällisesti kertomaan koko uutisen sisältöä. Oikeudenkäynnin ajankohta on arvio, joka tarkentunee seuraavissa asiaan koskevissa uutisissa.Asiakokonaisuus, kantelijan asema ja rikosepäilyjen laatu puolsivat kantelijan nimen käyttämistä, vaikka kyse onkin vasta tutkinnasta. Samanaikainen kuuleminen tai kantelijan oman kannanoton julkaiseminen uutisen julkaisun jälkeen ei varsinkaan pitkää oikeusprosessia seurattaessa ole aina tarpeen. Tässä tapauksessa kantelija oli saanut muutama kuukausi aiemmin kertoa oman kannanottonsa prosessin sisältöön.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu