Iltalehti julkaisi 13.12.2004 kirjoituksen ”Ekaluokkalainen terrorisoi kouluaan”, johon viitattiin etusivulla otsikolla ”Ekaluokkalainen hakkasi opettajia”. Kirjoituksen mukaan ekaluokan oppilas terrorisoi päivittäin ympäristöään uhkailemalla, hakkaamalla ja potkimalla opettajia. Tilanne kärjistyi niin, että Hämeen työsuojelupiiri joutui selvittämään syyskuussa opettajien työturvallisuutta koulussa. Ekaluokkalainen oli tuolloin ollut koulussa reilun kuukauden. Työsuojelupiiri määräsi lokakuun alussa kaupungin ryhtymään toimenpiteisiin opettajien ja oppilaiden turvallisuuden parantamiseksi. Lehden mukaan aggressiivinen oppilas siirrettiin toiseen kouluun.Jutussa haastateltiin koulujen työsuojeluvaltuutettua ja opetustoimenjohtajaa. Uutisen mukaan erään luokkatoverin isä kertoi tämän oppilaan riehumisen pelottaneen suuresti muita oppilaita ja aiheuttaneen heille painajaisia.KANTELU Kantelija on lehtikirjoituksessa tarkoitetun ekaluokkalaisen äiti. Hänen mielestään juttu loukkasi lapsen ja hänen perheensä yksityiselämän suojaa. Kirjoitus oli syyllistävä, liioitteleva ja loukkaava ja aiheutti lapselle ja hänen läheisilleen tarpeetonta kärsimystä. Toimittaja ei ollut juttua tehdessään lainkaan yhteydessä lapsen vanhempiin selvittääkseen tasapuolisesti myös heidän näkemyksensä tapahtumista.Lapsi oli tapahtuma-aikana vasta 6-7 vuotias. Hän joutui kiusauksen uhriksi oppimisvaikeuksiensa ym. henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Tästä hänelle aiheutui ongelmakäyttäytymistä ja vaikeuksia koulunkäynnissä. Kantelija korostaa, että vasta koulunsa aloittaneella pienellä lapsella on erityisen korostunut oikeus ja tarve yksityisyyden ja ihmisoikeuksien suojaan.Iltalehden näyttävä uutisointi 13.12.2004 on myös ajoitukseltaan arveluttava. Lapsi oli siirtynyt toiseen kouluun 3.10.2004, jolloin koulunkäyntiongelmat loppuivat, koska kiusattu ja kiusaajat olivat eri kouluissa. Kantelija kysyy, mitä tarvetta oli enää tässä vaiheessa ”repiä otsikoita” pienen koululaisen tapauksella.Lapsen ja hänen perheensä henkilöllisyys on ollut heidän lähipiirinsä lisäksi laajemmankin ihmisjoukon tunnistettavissa ja muiden asiasta kiinnostuneiden helposti selvitettävissä.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehden artikkeli käsitteli koulun työsuojeluongelmaa, johon työsuojelupiiri oli ottanut kantaa ja määrännyt kaupungin ryhtymään toimenpiteisiin oppilaiden ja opettajien turvallisuuden takaamiseksi.Artikkelissa ei kerrottu oppilaan nimeä. Hänen yksityisyytensä suojaamiseksi myöskään koulun nimeä ei paljastettu. Artikkelissa ei muutenkaan kuvailtu oppilasta tavalla, josta hänet tai hänen omaisensa voisi tunnistaa.Tapauksella on suuri yleinen merkitys. Iltalehden tiedossa ei ole aikaisempia tapauksia, joissa ensiluokkalaisen häiriökäyttäytyminen olisi tulkittu työsuojeluongelmaksi. Ongelma myös ratkesi työsuojelutoimenpitein tavalla, johon kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.Iltalehti on artikkelissa käsitellyt yleisesti merkittävää asiaa tavalla, jossa asianosaisten henkilöllisyyttä on huolellisesti varjeltu. Siksi kantelu on aiheeton. RATKAISUJournalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen (JO8). Asiatiedot on tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista, myös silloin kun ne on jo aiemmin julkaistu (JO10). Journalistin ohjeiden 24. kohdan mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaisille tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä.Julkisen sanan neuvoston mielestä oppilaiden häiriökäyttäytyminen ja kiusaaminen kuuluvat asioihin, jotka käsitellään normaalisti koulussa ja pyritään ratkaisemaan oppilashuollon toimenpitein. Tiedotusvälineiden tehtäviin kuuluu kertoa tällaisistakin asioista, jos niillä on riittävästi uutisarvoa ja yleistä merkitystä. Yksittäisen oppilaan toimista kerrottaessa tulee kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee suojaa julkisuudelta.Neuvosto toteaa, että Iltalehden uutisen painopiste oli viranomaisten toiminnan selostamisessa. Jutusta kävi ilmi, että tiedot oli saatu työsuojelupiirin tarkastusraportista. Neuvoston mielestä lapsen henkilöllisyys ei jutusta paljastunut ulkopuolisille. Lehti ei kertonut hänen sukupuoltaan eikä kouluaan.Neuvosto katsoo, että koulussa syntynyt tilanne oli niin poikkeuksellinen, että Iltalehdellä oli perusteet kertoa siitä. Lehti oli riittävästi suojannut lapsen ja hänen perheensä henkilöllisyyttä.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu