3474A/SL/05

Vapauttava

Lehti kertoi uutisessaan tapauksesta, jossa ”Raivostunut ekaluokkalainen piti koulua pelon vallassa”. Uutisessa kerrottiin mm. työsuojelutarkastuksesta. Lapsi oli siirretty ennen jutun julkaisemista toiseen kouluun.Vanhat ohjeet. Vapauttava äänin 5-3.

Hämeen Sanomat julkaisi 11.12.2004 kirjoituksen ”Työsuojelupiiri puuttui ekaluokkalaisen väkivaltaisuuteen”, josta annettiin vinkki lukijoille jo lehden kolmossivulla otsikolla ”Raivostunut ekaluokkalainen piti koulua pelon vallassa”. Kirjoituksen mukaan oppilaan käyttäytyminen saavutti syyskuun loppuun mennessä sellaiset mittasuhteet, että Hämeen työsuojelupiiri joutui normaalin työsuojelutarkastuksen ohessa tutkimaan, onko opettajien turvallista työskennellä oppilaan läheisyydessä. Työsuojelupiiri määräsi lokakuun alussa kaupungin ryhtymään toimenpiteisiin opettajien ja oppilaiden turvallisuuden parantamiseksi.Jutussa haastateltiin opetustoimen johtajaa, koulujen työsuojeluvaltuutettua ja työsuojelutarkastajaa. Uutisen mukaan erään luokkatoverin isä kertoi tämän oppilaan käyttäytymisen pelottaneen suuresti muita oppilaita ja aiheuttaneen heille painajaisia.KANTELU Kantelija on lehtikirjoituksessa tarkoitetun ekaluokkalaisen äiti. Hänen mielestään juttu loukkasi lapsen ja hänen perheensä yksityiselämän suojaa. Kirjoitus oli syyllistävä, liioitteleva ja loukkaava ja aiheutti lapselle ja hänen läheisilleen tarpeetonta kärsimystä. Toimittaja ei ollut juttua tehdessään lainkaan yhteydessä lapsen vanhempiin selvittääkseen tasapuolisesti myös heidän näkemyksensä tapahtumista.Lapsi oli tapahtuma-aikana vasta 6-7 vuotias. Hän joutui kiusauksen uhriksi oppimisvaikeuksiensa ym. henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Tästä hänelle aiheutui ongelmakäyttäytymistä ja vaikeuksia koulunkäynnissä. Kantelija korostaa, että vasta koulunsa aloittaneella pienellä lapsella on erityisen korostunut oikeus ja tarve yksityisyyden ja ihmisoikeuksien suojaan. Hämeen Sanomien näyttävä uutisointi 11.12.2004 on myös ajoitukseltaan arveluttava. Lapsi oli siirtynyt toiseen kouluun 3.10.2004 jolloin koulunkäyntiongelmat loppuivat, koska kiusattu ja kiusaajat olivat eri kouluissa. Kantelija kysyy, mitä tarvetta oli enää tässä vaiheessa ”repiä otsikoita” pienen koululaisen tapauksella.Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että päätoimittaja Olli-Pekka Behmin oma lapsi oli samalla koululuokalla, ja kantelijan lapsi oli nimennyt tämän yhdeksi häntä kiusanneista lapsista.Lapsen ja hänen perheensä henkilöllisyys on ollut heidän lähipiirinsä lisäksi laajemmankin ihmisjoukon tunnistettavissa ja muiden asiasta kiinnostuneiden helposti selvitettävissä.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Olli-Pekka Behmin mukaan tapauksella oli yleistä merkitystä, ja siksi uutinen tehtiin. Toisin kuin kantelija sanoo, lehti ei esittänyt väitteitä lapsen henkilökohtaisista ominaisuuksista eikä terveydentilasta. Jutussa kerrottiin lapsen väkivaltaisesta käyttäytymisestä, jonka kuvaus perustui työsuojelupiirin julkiseen tarkastusraporttiin sekä virka- ja luottamusmiesten haastatteluihin. Hämeen Sanomat suojasi lapsen yksityisyyttä niin, ettei hänen kouluaan eikä sukupuoltaan mainittu. Lehden uutisen perusteella ulkopuolinen lukija ei lasta tunnistanut. Behmin mukaan jutun tarkoitus ei ollut poikkeuksellisen tilanteen syiden ja taustojen kaivelu vaan sen seurauksista kertominen. Hämeen Sanomien uutinen julkaistiin muutama päivä sen jälkeen kun se oli koulutuslautakunnan esityslistalla kiinnittänyt toimituksen huomion. Vaikka tapaus oli koulussa saatu hoidetuksi jo kaksi kuukautta aikaisemmin, se ei voinut olla ratkaiseva tekijä uutisoinnin tarvetta harkittaessa. Tapauksella oli selvästi yleistä merkitystä, minkä uutista seurannut keskustelu osoitti.Kantelijan arvelut päätoimittajan motiiveista jutun julkaisemiseen ovat asiattomia. Päätoimittaja käytti harkintavaltaansa vasta toimituksen operatiivisen johdon ja asianomaisen toimittajan esitellessä hänelle tapausta ja esittäessä uutisen julkaisemista. Tiedotusvälineen on voitava nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita myös yksittäistapausten kautta. RATKAISUJournalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen (JO 8). Journalistin ohjeiden 24. kohdan mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaisille tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Julkisen sanan neuvoston mielestä oppilaiden häiriökäyttäytyminen ja kiusaaminen kuuluvat asioihin, jotka käsitellään normaalisti koulussa ja pyritään ratkaisemaan oppilashuollon toimenpitein. Tiedotusvälineiden tehtäviin kuuluu kertoa tällaisistakin asioista, jos niillä on riittävästi uutisarvoa ja yleistä merkitystä. Yksittäisen oppilaan toimista kerrottaessa tulee kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee suojaa julkisuudelta. Neuvosto toteaa, että Hämeen Sanomien uutisen painopiste oli viranomaisten toiminnan selostamisessa. Jutusta kävi ilmi, että tiedot oli saatu työsuojelupiirin tarkastusraportista. Neuvoston mielestä lapsen henkilöllisyys ei jutusta paljastunut ulkopuolisille. Lehti ei kertonut hänen sukupuoltaan eikä kouluaan.Neuvosto katsoo, että koulussa syntynyt tilanne oli niin poikkeuksellinen, että Hämeen Sanomilla oli perusteet kertoa siitä. Lehti oli riittävästi suojannut lapsen ja hänen perheensä henkilöllisyyttä.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.