Helsingin Sanomat julkaisi 14.9.2004 kolumnin otsikolla ”Eikö hoitaja osaa tai viitsi hoitaa?”. Kirjoituksessa toimittaja arvioi hoitajien työoloja ja työviihtyvyyttä käsitelleen haastattelututkimuksen tuloksia. Tutkimuksen oli tehnyt Sairaanhoitajaliitto ja yliopisto.Toimittaja tulkitsi tutkimusta muun muassa siten, että ”Suomen sairaaloissa työskentelee tänäänkin yli 10 000 hoitajaa, joita ei juuri voisi vähempää kiinnostaa, miten hyvin työnsä tekee”. Toimittaja käytti hoitajista ilmaisuja ”asennevammainen” ja ”tohelo”. Kirjoituksen mukaan yksi syy hoitajien leipääntymiseen on ”työn näköalattomuus”. Kirjoittaja totesi, että ”ellei hoitaja halua parjatuksi pikkupomoksi eli osastonhoitajaksi, on uraputki tarvottu loppuun jo ensimmäisessä työpaikassa”.KANTELUKantelijan mielestä toimittajan sanavalinnat olivat halventavia ja solvaavia. Hän katsoo, että toimittaja oli tulkinnut tutkimusta asiattomasti ja loukkaavasti. Kantelija toteaa, että kiireinenkään ihminen ei ole vääjäämättä asennevammainen ja tohelo. Kantelijan mielestä työn ja tietyn työntekijäryhmän, esimiesten, vähättely oli perusteetonta.Kantelijan mukaan työn sisältöön tai työntekijöiden kvalifikaatioihin liittyvät terveystieteelliset tutkimukset eivät tue kirjoituksessa esitettyä vähättelyä.LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Janne Virkkusen mukaan kolumnissa ei ole haluttu solvata tai halventaa hoitajia ammattikuntana tai ihmisinä. Toimittaja pohti kirjoituksessaan, miksi sairaaloissa sattuu yllättävän paljon potilasvahinkoja. Kirjoituksen tiedot perustuivat kyselytutkimukseen. Tutkimusta selvitettiin tiedotustilaisuudessa, jossa myös tutkijat ja ammattiliiton väki olivat hämmästelleet hoitajien omaa ilmoitusta suhtautumisestaan työhönsä. Tutkimukseen vastanneista hoitajista neljännes piti yhtenä syynä potilasvahinkoihin puutteellista ammattitaitoa. Yhtä suuri määrä ilmoitti syyksi puutteelliset asenteet. Yli puolet tutkimukseen vastanneista hoitajista oli sitä mieltä, että osastonhoitaja ei ole hyvä asioiden ja ihmisten hoitaja. Työn näköalattomuus ja etenemismahdollisuuksien puute ovat seikkoja, joita hoitajat itse valittavat tutkimuksessa.Päätoimittaja kertoo, että tutkimuksesta julkaistiin ennen kolumnia uutinen, jossa tutkimustulokset kerrottiin tarkemmin kuin kolumnissa.RATKAISUJournalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeiden 23. kohdan mukaan kaikkien ihmisarvoa ja kunniaa on suojattava. Henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Neuvosto toteaa, että kolumnin lähtökohtana oli yliopiston hoitotieteen laitoksen ja sairaanhoitajaliiton yhteinen tutkimus, jolla oli haluttu selvittää sairaanhoitajien työolojen tämänhetkistä tilannetta. Neuvoston mielestä toimittajan tulkinta kyselytutkimuksen tuloksista oli joissain kohdissa tarpeettoman kärjekäs. Asian arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon, että kolumnit ovat mielipidekirjoituksia, joille on tyypillistä kärkevä ilmaisu keskustelun herättämiseksi. Julkisen sanan neuvosto ei ole yleensä ottanut kantaa mielipiteisiin, elleivät ne ole selvästi ulkopuolisin silmin arvioituna henkilökohtaisesti loukkaavia. Ryhmään kohdistuvia, loukkaaviakin kommentteja on pidetty lähinnä yhteis¬kunnallisina kannanottoina eikä jokaista ryhmän jäsentä henkilö¬kohtaisesti loukkaavina ilmaisuina.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu