Helsingin Sanomat kertoi uutisessaan 1.8.2004 seksi-ilmoitusten poistumisesta nettipalveluista ja lehdistä. Juttu liittyi rikoslain muutokseen, jolla seksipalveluiden markkinointi esimerkiksi yhteystietoja välittämällä tehtiin rangaistavaksi. Uutisen kuvituksena oli kuvallinen kontakti-ilmoitus eräältä internet-sivustolta. KANTELUKantelija on Seksialan Liitto SALLI. Liitto kertoo tehneensä kantelun asianomistajan pyynnöstä ja puolesta. Kantelija toteaa, että uutisessa julkaistussa ilmoituksessa mainitaan useita tunnistetietoja. Lisäksi siinä on prostituoidun valokuva. Kasvoja ei näy edestäpäin, mutta kuvasta ilmenee muun muassa vartalon muoto ja kampaustyyli. Kantelun mukaan prostituoitu on kuvasta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa. Kantelija kertoo, että ilmoituksen henkilö on kokenut kuvansa ja tunnistetietonsa julkaisemisen maan suurimmassa sanomalehdessä loukkaavana ja yksityiselämäänsä haittaavana. Ilmoitus oli tarkoitettu julkaistavaksi ainoastaan tietyllä internet-sivustolla, joka on selkeästi suunnattu vain täysi-ikäisille seksipalveluista kiinnostuneille. Kantelijan mukaan yksittäisen prostituoidun henkilöllisyyden paljastaminen oli uutisen aiheen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen kannalta tarpeetonta. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa, että uutisessa käsiteltiin erittäin ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää ongelmaa, prostituutiota ja paritusta. Kirjoituksen kuvituksena käytetty internet-palvelun kontakti-ilmoitus liittyi oleellisella tavalla uutisen aiheeseen. Sen julkaisemisella esimerkkinä rikoslain tarkoittamasta toiminnasta oli huomattavaa yleistä merkitystä.Päätoimittajan mukaan internet-sivuilla julkaistu ilmoitus ei nauti yksityisyyden suojaa, vaan kyse on elinkeinotoimintaan liittyvästä markkinoinnista. Lehdessä ilmoitusta tai siihen liittyvää kuvitusta ei ole käytetty loukkaavassa yhteydessä. Kyse ei ollut prostituoidun alastonkuvasta, vaan kuvassa hänellä on vaatetusta yllään. Päätoimittaja toteaa, että ilmoituksessa ei näy kyseisen henkilön kasvoja. Siinä ei ole tarjolla myöskään hänen koko nimeään. Siinä olleen puhelinnumeron lehti mustasi tunnistamattomaksi ennen julkaisemista. Päätoimittajan mukaan kuvan henkilön on täytynyt tiedostaa riski tulla tunnistetuksi, kun hän on laittanut itse valikoimansa kuvat ja muut tiedot julkisesti kaikkien saataville. Internetissä ilmoitus on paljon laajemman potentiaalisen yleisön saatavilla kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuilla.RATKAISUJournalistin ohjeiden 25. kohdan mukaan henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä. Ohjeiden 29. kohdan mukaan yksilön suojaa koskevat periaatteet pätevät myös, kun käytetään julkisiin asiakirjoihin tai muihin julkisiin lähteisiin sisältyviä tietoja. Tiedon julkisuus ei aina merkitse sitä, että sen voi vapaasti julkaista.Neuvosto toteaa, että kantelu kohdistuu rikoslain muutoksesta kertoneen jutun kuvituksena käytettyyn kontakti-ilmoitukseen. Siinä mainittiin muun muassa ilmoituksen jättäneen henkilön etunimi, pituus, paino ja ikä. Lisäksi ilmoituksessa oli henkilön kuva. Siinä ei näkynyt kasvoja. Ilmoituksessa ollut puhelinnumero oli peitetty.Neuvosto toteaa, että yksityiselämän loukkauksia arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko kohde jutuista tunnistettavissa. Tässä tapauksessa henkilö ei ollut neuvoston mielestä tunnistettavissa lehdessä julkaistun aineiston perusteella.Näin ollen Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu