Yleisradion TV1:n MOT -ohjelmassa käsiteltiin kriittisesti asuntokaupan kuntotarkastuksia ja tämän liiketoiminnan laatua. KANTELUYleisradion TV1 lähetti 17.5.2004 MOT -ohjelman, jonka aiheena olivat kuntotarkastukset asuntokaupassa. Kantelijan mielestä ohjelmassa pyrittiin antamaan käsitys, että kuntotarkastuksilla ei ole mitään merkitystä. Ohjelmassa esitettiin Insinööritoimisto Raksystems Oy:n tekemä kuntotarkastus siinä valossa, että se olisi tuottanut rakennuksen ostajalle vain haittaa. Kantelijalle ei annettu mahdollisuutta kommentoida tehtyä kuntotarkastusta. Ohjelma oli poleeminen ja siinä annettiin kuva, jonka mukaan kuntotarkastukset ovat kantelijayrityksen rahastusmekanismeja, joista ei saada asuntomarkkinoille mitään lisähyötyä. Myös kantelijan vastuusta annettiin tarkoitushakuinen ja virheellinen kuva.Lisäksi ohjelmassa esitettiin kantelun mukaan täysin paikkansa pitämätön väite, että Insinööritoimisto Raksystems Oy olisi sanonut vastuun tarkastustyöstä olevan tarkastuksen suorittaneella insinöörillä eikä lainkaan yrityksellä. Raksystems Oy:n toimitusjohtaja oli haastatteluosuudessaan vastannut yksiselitteisesti, että yritys on vastuussa työn laadusta. Tätä vastausta ohjelmassa ei esitetty.YLEISRADION VASTAUSYleisradion ohjelmajohtaja Ismo Silvo sanoo vastineessaan, että ohjelman tavoite oli kuvata kuntotarkastusten yhteisen toimintamallin syntyä, mallin luonnetta ja sitä, ketkä tarkastuksista hyötyvät.Toimittaja oli ohjelmaa tehdessään yhteydessä keskeisiin mallin valmistelutahoihin. Hän haastatteli myös kantelijaa, jolle hän selvitti haastattelun tarkoituksen, ohjelman tavoitteet ja haastateltavan oikeudet. Kantelija ei pyytänyt saada nähdä omia osuuksiaan ennen ohjelman lähettämistä.Ohjelman esittämisen jälkeen kantelija lähetti toimittajalle useita sähköposteja, joissa hän pyrki osoittamaan ohjelmassa esiintyneitä asiavirheitä ja syytti toimittajaa asenteellisuudesta. Runsaasta kirjeenvaihdosta huolimatta kantelija ei pyydettäessä pystynyt yksilöimään ohjelmasta yhtään asiavirhettä.Kantelijan mukaan hän ei saanut kommentoida johtamansa yrityksen tekemää tarkastusta. Tämä ei ollut mahdollista silloin, kun haastattelu tehtiin. Ohjelmassa esitelty tapaus, jonka Raksystems Oy oli tarkastanut, ei ollut vielä toimittajan tiedossa, kun tämä haastatteli kantelijaa. Tapaus valikoitui ohjelmaan joitakin päiviä tämän jälkeen.Toimittaja sai tuolloin perehtyä rakennuksesta tehtyyn kuntotarkastusraporttiin. Hän sai myös lukea kirjeenvaihtoa, jota talon ostaja oli käynyt Raksystems Oy:n edustajien kanssa. Lisäksi toimittaja kävi taustakeskustelun rakennuksen ostajan kanssa. Kirjeenvaihto ja taustakeskustelu tukivat ohjelmassa esitettyjä väitteitä tapahtumien kulusta. Eli Raksystems Oy oli kiistänyt, että tarkastuksessa olisi tapahtunut virhettä ja että vastuu tarkastuksesta on rakennusinsinöörin, joka tarkastuksen oli tehnyt. Tämän talon ostaja kertoi ohjelmassa.RATKAISUJournalistin ohjeiden 15. kohdan mukaan haastateltavan tulee saada tietää, millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hyvän tavan mukaista on kuulla voimakkaan arvostelun kohdetta mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä (JO 22). Ohjelmassa haastateltu kiinteistön ostaja kertoi talon todellisen kunnon alkaneen selvitä pari kuukautta siihen muuton jälkeen. Lattian avaaminen paljasti, ettei talon alapohja ollut tuulettuva. Ostajan mukaan Raksystems Oy:stä oli hänelle kerrottu, että vastuu tarkastuksesta ei ollut yrityksellä vaan sen tehneellä insinöörillä.Kantelijan mukaan Raksystems Oy:n toimitusjohtajalta oli MOT:n haastattelussa kysytty vastuun jaosta. Kantelija oli vastannut siihen yksiselitteisesti, että yritys on vastuussa työn laadusta. Vastausta ei esitetty ohjelmassa.Yleisradion mukaan edellä tarkoitettu tapaus valikoitui ohjelmaan vasta sen jälkeen kun kantelijaa oli haastateltu. Toimittajan käymä taustakeskustelu tuki ohjelman väitteitä tapahtumien kulusta.Julkisen sanan neuvosto katsoo, että tapauksen yhteydessä esitettiin niin voimakasta ja yksityiskohtaista arvostelua yritystä kohtaan, että sen edustajan olisi pitänyt saada vastata siihen samassa yhteydessä.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio on rikkonut hyvää journalistista tapaa, ja antaa sille huomautuksen.
Menu