3337/SL/04

Vapauttava

ta-Sanomat kertoi uutisessaan epäillystä syrjintätapauksesta. Kantelija sai kommentoida syrjintäväitteitä jutussa. Hänen nimeään ei mainittu. Hän ja lehti esittivät toisilleen vastakkaiset kertomukset kantelijan haastattelulausumista. Neuvosto ei ottanut kantaa tähän ristiriitaan. Vapauttava.

Ilta-Sanomat julkaisi 26.2.2004 uutisen epäillystä syrjintätapauksesta. Jutun otsikon mukaan ”Parturissa syrjitylle romanille ei myyty kahvia ravintolassa”. Otsikossa viitattiin kahteen tapaukseen, joissa sama romanimies oli kokenut syrjintää. Kantelun kohteena olevassa uutisessa selostettiin jälkimmäistä tapausta. Uutisen mukaan miehelle ei ollut myyty kahvia siksi, että hän on romani. Tarjoilijan kerrottiin ilmoittaneen, että hän ei ”tarjoile eikä kukaan muukaan tarjoile mustalaisille”. Tämä lausunto oli nostettu sitaatein myös otsikon viereen. Uutisessa tarjoilija perusteli kantaansa sillä, että eräs porukka oli julistanut omistajalle tappouhkauksia. Kirjoituksessa ei mainittu nimeltä ravintolaa eikä tarjoilijaa. Uutisen mukaan asiasta on tehty rikosilmoitus.KANTELUKantelija on uutisessa haastateltu ravintolan tarjoilija. Hänen mielestään ravintola oli jutusta tunnistettavissa, koska siinä mainittiin nimeltä tie, jolla ravintola sijaitsee. Kyseisellä tiellä on paikkakunnalla vain yksi ravintola. Kantelijan mukaan toimittaja oli lainannut häntä väärin ja syyttänyt syrjinnästä. Hänen suuhunsa oli asetettu syrjiviä sanoja ja ilmaisuja, joita hän ei ollut kertomansa mukaan käyttänyt keskustellessaan asiasta toimittajan kanssa. Myös tapahtumien kuvailu oli kantelijan mukaan jutussa väärin. Lehden ilmestyttyä kantelija oli soittanut uutisen tehneelle uutispäällikölle pyytääkseen oikaisua. Kantelijan mukaan uutispäällikkö oli uhannut häntä poliisilla ja katkaissut puhelun. Päätoimittaja ei ole puolestaan vastannut soittopyyntöihin, joita kantelija kertomansa mukaan oli jättänyt tämän sihteerille. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä kertoo lehden seuranneen säännöllisesti vähemmistöjen kohtelua. Nyt sama henkilö oli kokenut joutuneensa lyhyen ajan sisällä toistamiseen syrjinnän kohteeksi. Tämän toisen, ravintolassa sattuneen tapauksen henkilö saattoi heti lehden tietoon. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus, ja asia on edennyt syyteharkintaan.Uutispäällikkö haastatteli asiasta tuoreeltaan ravintolan tarjoilijaa. Hänen lausuntonsa tallennettiin ja kerrottiin lehdessä. Uutisessaan lehti ei syyttänyt tai leimannut ketään. Tarjoilija sai vastata esitettyihin syrjintäväitteisiin heti tapahtuman jälkeen.Uutisessa ei mainittu tarjoilijan nimeä eikä tapahtumapaikkana ollutta ravintolaa tai sen osoitetta. Näin lukijoilla ei ollut mahdollisuutta tunnistaa mahdolliseen syrjintään syyllistyneitä henkilöitä tai edes tarkkaa tapahtumapaikkaa.Päätoimittajan mukaan kantelija oli soittanut uutisesta lehden uutispäällikölle. Tämä oli kehottanut kantelijaa tekemään kirjallisen vastineen ja toimittamaan sen päätoimittajalle. Sellaista päätoimittaja ei ole saanut. Hänen tiedossaan ei ole, että kantelija olisi yrittänyt olla häneen puhelimitsekaan yhteydessä tässä asiassa.JATKOKIRJEENVAIHTONeuvoston puheenjohtajisto pyysi lehdeltä keskustelun tallenteen kuunneltavakseen. Vastauksessaan puheenjohtajiston pyyntöön päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä totesi, että uutispäällikkö on referoinut oikein kantelijan sanomisia ja laatinut sillä perusteella uutisen. Päätoimittaja ilmoitti, että hän ei luovuta toimituksen sisäiseen käyttöön syntynyttä aineistoa Julkisen sanan neuvostolle.RATKAISUNeuvosto toteaa uutisessa tuodun esille, että väitetystä syrjintätapauksesta on tehty rikosilmoitus. Hyvän journalistisen tavan mukaan rikoksesta epäillylle on varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus kertoa omat näkemyksensä samassa yhteydessä. Nyt kantelijaa kuultiin kantelun kohteena olevassa uutisessa. Siinä ei mainittu hänen tai ravintolan nimeä. Kantelijan mukaan hänen suuhunsa oli asetettu ilmaisuja, joita hän ei ollut käyttänyt. Lehden mukaan uutispäällikkö oli referoinut kantelijaa oikein. Neuvosto toteaa, että osapuolten kertomukset ovat tässä kysymyksessä toisilleen vastakkaiset. Koska neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin arvioida toisilleen vastakkaisia kertomuksia, neuvostolla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa tähän ristiriitaan.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.