3336/SL/04

Vapauttava

Ilta-Sanomat julkaisi uutisen merkittävän kansalaisjärjestön pääsihteeriä vastaan tehdystä rikosilmoituksesta. Otsikon kysymysmerkistä ilmeni, että kyse oli toistaiseksi selvittämättömästä asiasta. Toisessa kirjoituksessa lehti kertoi nimettömiin lähteisiin perustuen pääsihteeriä kohtaan esitetystä arvostelusta. Lehti ei ottanut kantaa väitteisiin. Se oli tarjonnut pääsihteerille mahdollisuutta niiden kommentointiin. Vapauttava.

Ilta-Sanomat kertoi uutisessaan 10.2.2004 kansalaisjärjestön pääsihteeriä vastaan tehdystä rikosilmoituksesta. Juttuun viitattiin etusivulla otsikolla ”Rikosilmoitus: N.N. löi alaistaan?”. Pääsihteerin nimi mainittiin otsikossa. Pääsihteeri kiisti lyömisen jutussa sisäsivuilla.Lehti palasi aiheeseen 12.2.2004 kirjoituksessa, jossa kerrottiin järjestön entisten työntekijöiden varsin kriittisistä näkemyksistä pääsihteerin johtamistavoista. Pääsihteerin nimi mainittiin otsikossa. Jutun mukaan hän ei halunnut kommentoida entisten työntekijöiden väitteitä.KANTELUKantelija toteaa, että pääsihteeri kiisti lyömisen jutussa 10.2.2004. Kiistäminen ei kuitenkaan ilmennyt etusivun otsikosta. Siinä lehti tuomitsi jo ennen poliisitutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä pääsihteerin tekoon, josta hänen alaisensa oli tehnyt rikosilmoituksen.Kantelijan mielestä lehden olisi pitänyt suhtautua kriittisesti rikosilmoitukseen ottaen huomioon, että pääsihteerin johtama järjestö oli vähän aikaisemmin lopettanut tehtävän, jota ilmoituksen tekijä oli hoitanut. Kantelijan mielestä lehti ei harjoittanut hyvän journalistisen tavan mukaista lähdekritiikkiä myöskään jutussa 12.2. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän mukaan puheena olevan järjestön pääsihteerin ja saman järjestön lapsiasiamiehen keskinäinen välienselvittely on kiistatta kiinnostava ja merkittävä uutinen. Lukijoille tehtiin selväksi, että kyseessä oli epävarma ja toistaiseksi selvittämätön asia. Siksi etusivun 10.2.2004 otsikon perässä oli kysymysmerkki. Sisäsivuilla kerrottiin, että pääsihteeri oli kieltänyt teon. Lehti ei siis väittänyt tekoa tapahtuneeksi vaan esitti julkituodun epäilyn eli rikosilmoituksen pahoinpitelystä.Koska kyse oli kiistanalaisesta asiasta, lehti päätti selvittää mahdollisimman tarkkaan järjestön toimiston työilmapiiriä. Siitä kerrottiin kirjoituksessa 12.2.2004. Asian arkaluontoisuuden vuoksi haastateltavien annettiin esiintyä nimettöminä. Pääsihteeriltä pyydettiin lausuntoa esitettyihin väitteisiin, mutta hän ei halunnut niitä kommentoida. RATKAISUJournalistin ohjeiden 9. kohdan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on käsiteltäessä kiistanalaista asiaa: tietolähteellä voi olla henkilökohtaisia intressejä tai vahingoittamistarkoitus. Ohjeiden 27. kohdan mukaan syyllisyyteen ei pidä ottaa ennalta kantaa eikä ennakoida tuomioistuimen tai viranomaisen ratkaisuja. Ohjeiden 12. kohdan mukaan otsikoilla ja kansiteksteillä on oltava sisällössä kate. Kantelun kohteena olevissa kirjoituksissa kerrottiin merkittävän kansalaisjärjestön pääsihteeriä vastaan tehdystä rikosilmoituksesta ja häntä kohtaan esitetystä arvostelusta. Pääsihteeri on toiminut muun muassa ministerinä ja kansanedustajana minkä lisäksi hän on ollut presidenttiehdokkaana. Neuvoston mielestä pääsihteeri on edelleen sellaisessa asemassa, että hänen toimintaansa voidaan arvostella kärkevästikin.Rikosuutisointi on kuitenkin erittäin herkkää aluetta, jossa leimautumista on vaikea korjata. Siksi rikosilmoituksista uutisoiminen edellyttää aina tarkkaa harkintaa. Kuten aina kiistanalaisissa asioissa, saattaa rikosilmoituksen tekijällä olla myös henkilökohtaisia intressejä tai vahingoittamistarkoitus. Tämän vuoksi rikoksesta epäillylle on varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus kertoa omat näkemyksensä samassa yhteydessä. Erityisen tärkeää on suojata yksilöä aiheettoman leimaamisen seurauksilta. Kannen otsikossa 10.2. oli kysymysmerkki. Neuvoston mielestä siitä ilmeni, että kyse oli toistaiseksi selvittämättömästä asiasta. Sisäsivuilla olleesta jutusta selvisi puolestaan asian vaihe ja se, että pääsihteeri kiisti lyömisen.Jutussa 12.2. pääsihteeriä arvosteltiin erittäin voimakkaasti. Neuvoston mielestä lehti ei ottanut kuitenkaan itse kantaa väitteisiin, vaan tyytyi selostamaan, mitä oli haastattelemiltaan järjestön entisiltä työntekijöiltä kuullut. Se oli myös tarjonnut pääsihteerille mahdollisuutta kommentoida väitteitä, mutta siihen pääsihteeri ei ollut halukas. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.