Ilta-Sanomien oikeudenkäyntiuutisessa 18.12.2003 kerrottiin suomalais-venäläisistä avioliitoista ja epäillyistä rekisterimerkintärikkomuksista. Juttua mainostettiin lööpissä otsikolla ”Häät oleskeluluvan takia! Venäläisiä epäillään valeavioliitoista”. Lehden etusivulla uutiseen viitattiin otsikolla ”Venäläisiä epäillään valeavioliitoista Suomessa / naimisiin oleskeluluvan takia”. Uutinen oli sisäsivuilla otsikolla ”Vihille oleskeluluvan takia”. Kirjoituksen mukaan neljää suomalais-venäläistä avioliittoa epäillään oikeudessa pelkiksi valeliitoiksi, jotka on solmittu oleskelulupien saamiseksi maksua vastaan. Kainalojutussa ”Ensitreffit alttarilla kielivät lumeliitosta” haastateltiin Suomen ulkomaalaistoimiston projektipäällikköä. Kirjoituksessa kerrottiin ulkomaalaistoimiston kielteisistä päätöksistä perhesidehakemuksiin. Jutun mukaan lumeavioliitot ovat merkittävä syy oleskeluluvan epäämiselle.KANTELUKantelijan mielestä oikeustapauksesta kertonut pääjuttu ei tukenut lööppiä eikä etusivun pääotsikkoa. Ne yleistivät kaikki Suomen venäläisten avioliitot valeavioliitoiksi. Lööppi oli kantelun mukaan myös rasistinen.Lisäksi lehti linkitti yksittäisen oikeustapauksen käsittelyn ja kainalojutussa selostetut Suomen ulkomaalaistoimiston päätökset toisiinsa harhaanjohtavasti. Koska kainalojutussa ei ollut mainintaa kielteisten päätösten saaneiden kansallisuuksista, kokonaisuudesta syntyi virheellinen vaikutelma, että päätökset koskevat yksinomaan venäläisten lumeliittoja. Kantelun mukaan oikeustapauksesta kertoneesta pääjutusta ei ilmennyt, kuka tai mikä taho epäilee venäläisten avioliittoja valheellisin perustein solmituiksi. Lehti ei myöskään kertonut jutusta, otsikoista ja lööpistä vastuullisen toimittajan nimeä. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä kertoo uutisen perustuneen käräjäoikeudelta saatuihin asiakirjoihin ja oikeudenkäyntitietoihin. Uutisesta ilmeni selvästi, että poliisi ja käräjäoikeus ovat ne tahot, jotka ovat epäilleet venäläisten solmineen lumeavioliittoja.Syytettyjen kansallisuuden mainitseminen oli päätoimittajan mielestä perusteltua siksi, että venäläisten oleskeluluvan hakijoiden keskuudessa on vahvaa näyttöä lumeavioliittojen solmimisesta. Kansallisuuden mainitsemisella ei ollut loukkaavaa tarkoitusta. Tarkoituksena ei ollut myöskään yleistää kaikkia Suomen venäläisten avioliittoja valeavioliitoiksi. Lukijan on kuitenkin saatava ne tiedot, jotka auttavat ymmärtämään tapahtumien luonnetta ja syitä rikollisen käyttäytymisen syntymiseen. Ulkomaalaistoimiston projektipäällikön haastattelussa ei mainittu kansallisuuksia. Päätoimittajan mukaan viranomaiset voivat kommentoida tai antaa tietoja rikkomuksia tehneiden kansallisuudesta vain oikeudenkäyntien yhteydessä. Päätoimittaja kertoo käräjäoikeuden tuominneen avioliitot lumeliitoiksi. Useat henkilöt saivat eripituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia rekisterimerkintärikoksista ja viranomaisten erehdyttämisestä. Ilta-Sanomat kertoi oikeuden päätöksestä 2.1.2004. Päätoimittaja toteaa Ilta-Sanomien ilmoittavan jokaisessa numerossaan vastaavan päätoimittajan nimen. Näin ollen ei ole erikseen tarvetta ilmoittaa jutusta, otsikoista ja lööpistä vastuullisen toimittajan nimeä.RATKAISUJournalistin ohjeiden 23. kohdan mukaan kansallisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Ohjeiden 12. kohdan mukaan otsikoilla, kansiteksteillä, myyntijulisteilla ja muilla esittelyillä on oltava sisällössä kate. Ilta-Sanomien oikeudenkäyntiuutisessa kerrottiin suomalais-venäläisistä avioliitoista, joita epäillään lumeliitoiksi. Lööpissä ja etusivun otsikossa viitattiin kuitenkin vain venäläisiin: ”Venäläisiä epäillään valeavioliitoista”. Neuvosto toteaa, että otsikot voivat olla kärjistettyjä ja pelkistettyjä. Nyt asiassa oli kyse järjestäytyneestä kansainvälisestä toiminnasta, jossa venäläiset olivat olleet aktiivisia toimijoita. Siksi lehti saattoi nostaa heidät lööppiin ja otsikkoon. Suomalaisten osuus asiaan ilmeni jutusta. Neuvoston mielestä uutisessa oli riittävästi tosiasia-aineistoa lööpin ja otsikon sanavalintojen tueksi. Lukija ymmärsi, että niissä ei tarkoitettu kaikkia Suomen venäläisten avioliittoja.Oikeudenkäyntiuutista taustoittaneesta haastattelujutussa kerrottiin ulkomaalaistoimiston kielteisistä päätöksistä perhesidehakemuksiin. Kummassakaan jutussa ei väitetty, että päätökset liittyisivät venäläisten avioliittoihin. Neuvoston mielestä jutuista ei myöskään syntynyt sellaista vaikutelmaa. Lopuksi neuvosto toteaa, että hyvä journalistinen tapa ei velvoita mainitsemaan jutun, otsikon tai lööpin tehneen toimittajan nimeä. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu