Ylioppilaslehti julkaisi numerossa 1/2003 taulukon muotoon laaditun kirjoituksen, jossa kerrottiin huumeista otsikolla ”Myydään: vähän käytettyjä huumeita”. Ingressissä todettiin, että jutussa ”Ylioppilaslehti esittelee – ei suosittele – neljä vähän käytettyä huumetta”. KANTELUKantelun mukaan juttu ja sen otsikko olivat huumeiden ostamiseen ja kokeilemiseen provosoivia. Kantelija ihmettelee, miksi opiskelijoille pitää esitellä vähän tunnettuja huumeita, kun jo tunnetuista huumeista on riesaa liiaksi asti. Ennen kirjoituksen julkaisemista suuri yleisön ei kantelun mukaan tiennyt kyseisistä huumeista mitään. Nyt he tietävät kuinka sekoittaa päänsä aineilla, joiden käyttöä lainsäädäntö ei vielä ole ehtinyt kriminalisoida. Kantelijan mukaan juttu provosoi siinä mainittujen huumeiden käyttöön kaikkine seurauksineen. LEHDEN VASTAUSYlioppilaslehden päätoimittaja Anna-Liina Kauhasen mukaan jutun lähtökohdat olivat ainoastaan journalistiset. Lehden tarkoituksena oli osallistua ajankohtaiseen huumausainekeskusteluun ja selvittää, millaisiin äärimmäisiin älyttömyyksiin päihteitä käyttävissä piireissä ollaan joskus valmiita menemään. Toimituksessa arveltiin myös, että huumausainekeskusteluun osallistuvien olisi kiinnostavaa tietää myös huumausainekulttuurin niin sanotuista harmaista alueista eli sinänsä laillisista aineista, joita kuitenkin voi käyttää myös väärin. Juttua varten haastateltiin asiantuntijoita tullilaboratoriosta ja Kansanterveyslaitoksesta. Haastateltavat tarkistivat jutun ennen sen julkaisemista. Lähteenä käytettiin myös A-klinikkasäätiön internetissä ylläpitämää Päihdelinkki-sivustoa, jonka keskustelupalstan kautta käyttäjä-haastateltavat löytyivät. Jutun ilkikurinen sävy oli opiskelija-lehdelle ominainen, ja myös otsikon sanaleikin kaltainen huumori on lehden lukijakunnalle hyvin tuttua. Päätoimittaja Kauhanen ei usko, että lehden lukijat lähtisivät vain tämä juttu kimmokkeena kokeilemaan tai väärinkäyttämään jutussa esiintyneitä päihteitä. Hän kertoo esittäneensä kantelijalle mahdollisuutta kirjoittaa näkemyksistään Ylioppilaslehden mielipidesivulle. RATKAISUHyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, joiden avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta. Journalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Jutun näkökulma on aina toimituksen päätettävissä.Ylioppilaslehden kirjoituksessa kerrottiin sinänsä laillisista aineista, joita voidaan käyttää kuitenkin myös huumeina. Kunkin aineen kohdalla oli tarkka selostus sen vaikutuksista, nauttimistavasta ja siitä, millaisia määriä sitä voidaan tuoda laillisesti maahan. Toisaalta jutussa kerrottiin myös aineiden haitoista. Lisäksi jutussa todettiin, että lehti ei suosittele jutussa esiteltyjä huumeita. Neuvoston mielestä kirjoituksen ei voida katsoa vastuuttomasti yllyttäneen lukijaa huumeiden käyttöön. Huumeita pidetään vakavana yhteiskunnallisena ongelmana, ja todellista tietoa huumeista tarvitaan muun muassa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylioppilaslehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu