KANTELU Helsingin Sanomat aloitti 28.10.2002 kirjoitussarjan ”Puhetta rikollisuudesta”. Sen ensimmäisen osan otsikkona oli ”Suomalaisen kriminaalipolitiikan liberaali linja murtumassa”. Jutun lopussa kerrottiin sähköpostiosoite, johon lukijat voivat lähettää kommentteja ja huomioita kriminaalipolitiikasta. Siinä ei kerrottu, että kommentit julkaistaan. Tästä huolimatta lehti julkaisi kirjoitussarjan toisen osan yhteydessä 31.10.2002 kantelijan lähettämän kirjoituksen hänen nimellään varustettuna, vaikka hän oli tarkoittanut sen vain toimituksen tietoon. Lisäksi kirjoitusta oli lyhennetty ja muokattu niin, että se ei kantelijan mielestä enää vastannut alkuperäisen kommentin sisältöä. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen kertoo, että ”Puhetta rikollisuudesta” –sarjan kuluessa lukijoita kannustettiin osallistumaan kriminaalipolitiikkaa koskevaan keskusteluun. Viestejä tuli runsaasti, ja kommentit julkaistiin vinjetin ”Sanottua rikollisuudesta” alla. Päätoimittaja Virkkusen mukaan tällaisessa kanssakäymisessä oletetaan lukijoiden yleisen elämänkokemuksen valossa ymmärtävän, että toimitukselle osoitetut viestit voivat päätyä julkisuuteen, vaikka siitä ei jokaisessa tapauksessa olekaan erityisesti mainittu. Kantelijan viestistä ei käynyt millään muotoa ilmi, että se oli tarkoitettu vain toimituksen tietoon. Hän oli lähettänyt mielipiteensä oikeustoimituksen kollektiiviseen sähköpostiosoitteeseen, ja toimitus oli tulkinnut sen yleiseksi palautteeksi, eräänlaiseksi kansalaisjournalismiksi, joka rinnastuu lehden mielipidesivulle osoitettuihin kirjoituksiin. Toimitus lyhensi kantelijan viestin normaalein toimituksellisin keinoin viestin sisältöä kunnioittaen. Kantelijan yhteydenoton perusteella sarjan seuraaviin osiin lisättiin kommenttipyynnön oheen seuraava lause: ”Kommentteja tai niiden osia voidaan julkaista lehdessä”. RATKAISUHelsingin Sanomien ”Puhetta rikollisuudesta” –kirjoitussarjan ensimmäisen osan lopussa kerrottiin, että ”Kommentteja ja huomioita kriminaalipolitiikasta voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected]”. Jutun yhteydessä ei ollut mainintaa siitä, että artikkelia koskeneita kommentteja voidaan julkaista. Tästä huolimatta lehti julkaisi osan kantelijan kirjoituksesta hänen nimellään varustettuna. Kantelija oli tarkoittanut kommenttikirjoituksensa pelkästään toimituksen tietoon. Journalistin ohjeet eivät kata käsiteltävänä olevaa tapausta. Neuvosto voi kuitenkin perustaa ratkaisunsa myös muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin, ja neuvosto arvioi tätä asiaa niiden kannalta. Lukijoiden on varauduttava, että toimitus voi julkaista sille osoitetun kommenttikirjoituksen, ellei julkaisemista ole erikseen kielletty. Nyt kantelija oli lähettänyt kommenttikirjoituksensa jutun yhteydessä mainittuun oikeustoimituksen kollektiiviseen sähköpostiosoitteeseen ilman julkaisemiskieltoa. Hän oli merkinnyt kirjoituksensa aiheeksi ”Palautetta eiliseen kriminaalipolitiikka-juttuun” ja kommentoinut siinä tapaa, jolla lehti oli käsitellyt kriminaalipoliittista keskustelua. Kommentti oli sävyltään asiallinen, eikä sen julkaiseminen kantelijan nimellä varustettuna asettanut häntä epäedulliseen valoon. Neuvoston mielestä kantelijan mielipiteen olennainen sisältö kävi ilmi kirjoituksen julkaistusta osuudesta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Asiaa arvioidessaan neuvosto otti huomioon myös sen, että kantelijan yhteydenoton perusteella sarjan seuraaviin osiin lisättiin julkaisemisesta kertonut lause.
Menu