3199H/AL/02

Vapauttava

Kantelun kohteena olevat lehdet Apu, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Suomen Kuvalehti, Journalisti ja Seura käsittelivät kirjoituksissaan Helsingin käräjäoikeuden antamaa väliaikaista päätöstä turvaamistoimiasiassa. Kirjoituksista Julkisen sanan neuvostolle kannellut Antti Piippo tuotiin jutuissa esille kertomalla, että hänellä on seurustelusuhde turvaamistoimen hakijaan, entiseen missiin. Neuvoston mielestä hakemusasialla pyrittiin lopputulokseen, joka olisi olennaisella tavalla vaarantanut sananvapauden toteutumista ja tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Asian yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen tiedotusvälineillä oli syytä kertoa myös asian taustoista ja mainita kantelijan suhde turvaamistoimen hakijaan. Vapauttava.

Helsingin käräjäoikeus antoi lokakuussa 2002 päätöksen, jolla Yhtyneiden Kuvalehtien lehdille määrättiin kielto julkaista tietoja hakemuksen tehneen naisen yksityiselämästä. Seuran Tässä ja nyt –palstalla 11.10.2002 julkaistun jutun mukaan prosessissa ei alun perin ollut kysymys 26-vuotiaan neitokaisen vaan kantelijan yksityiselämästä. Jutussa selostettiin asian taustat ja viitattiin Hymy-lehden syyskuussa julkaisemaan uutiseen ”Piipon piipahtamisesta baarissa naisen seurassa”. Lisäksi jutussa kerrottiin, että ”samaan aikaan kun nainen haki sensuuripäätöstä Hymyä vastaan, ilmestyi Julkkis –nimisessä lehdykäisessä hänen haastattelunsa”. KANTELUKantelija katsoo tulleensa mainituksi kirjoituksessa hänen yksityiselämäänsä loukkaavalla tavalla. Vaikka hän ei ole jutussa käsitellyn turvaamistoimen asianosainen, hänen nimensä on liitetty suoraan kyseiseen asiaan. Kantelija toteaa, että turvaamistoimen hakijan identifioiminen naiseksi, jolla on seurustelusuhde kantelijaan, ei ole oikeata tietoa. Lehti ei ole vaivautunut tarkistamaan kummaltakaan seurustelevatko he vai eivät, eikä lehti ei ole tarkistanut myöskään sitä, onko turvaamistoimen hakija todella antanut haastattelun Viihdelehti Julkkikseen. Kantelun mukaan koko juttu oli keksitty, ja siitä on vireillä tutkintapyyntö, mikä on myös ilmoitettu Suomen Tietotoimistolle. Kantelijan mielestä hänen seurustelusuhteensa kuuluvat suojatun yksityiselämän piiriin, ja hänen yhdistämisensä turvaamistoimiasiaan liittyvässä kirjoittelussa turvaamistoimen hakijan seurustelukumppaniksi loukkaa hänen yksityiselämäänsä. Kantelija katsoo, että luovuttuaan Elcoteq Network Oyj:n hallituksen puheenjohtajuudesta elokuussa 2001 häntä ei voida enää pitää sellaisena elinkeinoelämän vaikuttajana, jonka yksityiselämän suoja olisi tavallista rajoitetumpi. Vaikka hänet katsottaisiinkin julkisuuden henkilöksi, ei hänen yksityiselämänsä käsittelemisellä tässä yhteydessä ole ollut yhteiskunnallista merkitystä. LEHDEN VASTAUSSeuran päätoimittajan Jouni Flinkkilän mukaan jutussa ei viitattu, käsitelty tai pohdittu turvaamistoimen hakijan ja kantelijan mahdollista seurustelusuhdetta. Kirjoituksessa todettiin vain Hymy-lehdessä 4.9. julkaistun uutisen sisältö. Se liittyi oleellisesti asiaan, koska siitä alkoi ennakkosensuuriin vaatimiseen johtanut prosessi. Samoin jutussa arvioitiin, ettei naisen ”pelkkä esiintyminen Piipon kanssa baarissa … tee hänestä julkisuuden henkilöä”, mikä taas oli keskeinen kysymys koko kiistassa. Kantelijan osuus sensuurihakemuksessa ilmenee puolestaan siitä, että naisen puolesta tekemässään hakemuksessa asianajaja perusteli vaatimustaan mm. Hymyn päätoimittajalle lähettämällään kirjeellä, joka käsittelee yksin kantelijaa. Asianajaja on siten itse yhdistänyt kantelijan puolesta lähetetyn kirjeen ja naisen puolesta jätetyn turvaamistoimihakemuksen yhdeksi ja samaksi prosessiksi. Päätoimittaja Flinkkilän mielestä yksikään tällaiseen hakemukseen tavalla tai toisella osallistuva ei nauti ainakaan tämän prosessin osalta yksityisyyden suojaa, vaan on omasta halustaan astunut julkisuuteen. Lisäksi kantelijalla on suuren pörssiyhtiön pääomistajana edelleen kiistatta julkinen asema siitä huolimatta, että jäi sivuun Elcoteqin hallitustyöskentelystä. Julkkis-lehdessä julkaistuun haastatteluun viittaamisesta Flinkkilä toteaa, että lähtökohtaisesti on lupa olettaa julkaistun haastattelun olleen todellinen eikä tekaistu. Seuran jutussa kuitenkin kerrottiin myös se, että turvaamistoimen hakija on kiistänyt antaneensa kyseisen haastattelun. RATKAISUJournalistin ohjeiden 24. kohdan mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Mitä suurempia ja syvällisempiä yhteiskunnallisia vaikutuksia jollakin seikalla on, sitä tärkeämpää on voida julkaista sitä koskevaa tietoa. Yksityiselämän suojaa määriteltäessä on tämän vuoksi otettava huomioon henkilön yhteiskunnallinen asema. Henkilön suojapiiri onkin yleensä sitä suppeampi mitä merkittävämmästä vallankäyttäjästä on kysymys. On myös mahdollista, että henkilö jonkin menettelynsä johdosta herättää niin paljon yleistä mielenkiintoa, että se vaikuttaa hänen suojapiiriään supistavasti. Vaikka henkilön asemalla onkin yksityiselämän suojaa määriteltäessä huomattava merkitys, sitä ei yksin voida pitää ratkaisevana. Tärkeä vaikutus on myös käsiteltävän asian merkittävyydellä. Yksityiselämän suojaa ei tule tulkita niin laajasti, että se olennaisesti vaikeuttaisi tiedotusvälineiden keskeisten tehtävien toteuttamista. Kantelun kohteena olevissa kirjoituksessa käsiteltiin yhteiskunnallisesti hyvin tärkeää asiaa, sananvapautta ja sen rajoittamista. Käräjäoikeus oli antanut 2.10.2002 päätöksensä väliaikaiseksi turvaamistoimeksi erään naisen hakemuksesta Yhtyneet Kuvalehdet Oy:tä vastaan. Päätöksellä määrättiin Yhtyneiden Kuvalehtien lehdille kielto julkaista mitään kyseisen naisen yksityiselämästä. Lopullisessa päätöksessään 24.10.2002 käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Hakemusasialla pyrittiin neuvoston mielestä lopputulokseen, joka olisi olennaisella tavalla vaarantanut sananvapauden toteutumista ja tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Hakemusasiaan liittyvä yhteiskunnallinen merkitys ei pelkästään synnyttänyt oikeutta, vaan asetti velvollisuuden osallistua asiaa koskevaan julkiseen keskusteluun. Asian yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen tiedotusvälineillä oli syytä kertoa myös asian taustoista päättäen itse journalistisen tyylilajin ja muodon valinnasta.Kantelija on julkisesti noteeratun yhtiön merkittävä omistaja. Tämän kautta hän on vallankäyttäjä ja julkisen huomion kohde. Tällaisessa asiayhteydessä julkisuuden piiriin kuuluvat vallankäyttäjien kohdalla myös ihmissuhteet, jotka ovat kantelijan osalta ennenkin herättäneet yleistä keskustelua, osittain kantelijan oman toiminnan vuoksi. Kirjoituksessa käsitellyn asian taustoittamiseksi oli neuvoston mielestä perusteltua mainita kantelijan suhde turvaamistoimen hakijaan tavalla, jolla siihen oli julkisuudessa aikaisemminkin viitattu. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seura ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.