3199C/SL/02

Vapauttava

Kantelun kohteena olevat lehdet Apu, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Suomen Kuvalehti, Journalisti ja Seura käsittelivät kirjoituksissaan Helsingin käräjäoikeuden antamaa väliaikaista päätöstä turvaamistoimiasiassa. Kirjoituksista Julkisen sanan neuvostolle kannellut Antti Piippo tuotiin jutuissa esille kertomalla, että hänellä on seurustelusuhde turvaamistoimen hakijaan, entiseen missiin. Neuvoston mielestä hakemusasialla pyrittiin lopputulokseen, joka olisi olennaisella tavalla vaarantanut sananvapauden toteutumista ja tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Asian yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen tiedotusvälineillä oli syytä kertoa myös asian taustoista ja mainita kantelijan suhde turvaamistoimen hakijaan. Vapauttava.

Helsingin käräjäoikeus antoi lokakuussa 2002 päätöksen, jolla Yhtyneiden Kuvalehtien lehdille määrättiin kielto julkaista tietoja hakemuksen tehneen naisen yksityiselämästä. Ilta-Sanomat julkaisi aiheesta ”Lainatut” –palstallaan 12.10. ja 14.10.2002 muista lehdistä kohtia, joissa nainen yhdistettiin kantelijaan ilmauksilla ”Antti Piippoon yhdistetty ex-missi” ja ”Antti Piipon tyttöystäväksi esitelty”. KANTELUKantelija katsoo tulleensa mainituksi kirjoituksissa hänen yksityiselämäänsä loukkaavalla tavalla. Vaikka hän ei ole jutuissa käsitellyn turvaamistoimen asianosainen, hänen nimensä on liitetty suoraan kyseiseen asiaan. Kantelija toteaa, että turvaamistoimen hakijan identifioiminen naiseksi, jolla on seurustelusuhde kantelijaan, ei ole oikeata tietoa. Lehti ei ole vaivautunut tarkistamaan kummaltakaan seurustelevatko he vai eivät. Kantelijan mielestä hänen seurustelusuhteensa kuuluvat suojatun yksityiselämän piiriin, ja hänen yhdistämisensä turvaamistoimiasiaan liittyvässä kirjoittelussa turvaamistoimen hakijan seurustelukumppaniksi loukkaa hänen yksityiselämäänsä. Kantelija katsoo, että luovuttuaan Elcoteq Network Oyj:n hallituksen puheenjohtajuudesta elokuussa 2001 häntä ei voida enää pitää sellaisena elinkeinoelämän vaikuttajana, jonka yksityiselämän suoja olisi tavallista rajoitetumpi. Vaikka hänet katsottaisiinkin julkisuuden henkilöksi, ei hänen yksityiselämänsä käsittelemisellä tässä yhteydessä ole ollut yhteiskunnallista merkitystä. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Vesa-Pekka Koljosen mukaan kantelijan nimeä ei ole käytetty lainauksissa loukkaavassa tarkoituksessa. Kumpikaan sitaatti ei väitä kantelijan ja naisen välistä suhdetta olemassa olevaksi, vaan kytkee henkilöt aikaisemmin julkisuudessa olleeseen tietoon. Sitaatit eivät myöskään kohdistu kantelijan henkilöön vaan käräjäoikeuden päätökseen. Ilta-Sanomissa lainatut tekstit olivat kirjoittajilta, jotka ovat tunnettuja nimenomaan pakinatyylisistä kirjoituksistaan. Näin ollen Ilta-Sanomien julkaisemia sitaatteja on arvioitava pakinan kriteerein. RATKAISUJournalistin ohjeiden 24. kohdan mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Mitä suurempia ja syvällisempiä yhteiskunnallisia vaikutuksia jollakin seikalla on, sitä tärkeämpää on voida julkaista sitä koskevaa tietoa. Yksityiselämän suojaa määriteltäessä on tämän vuoksi otettava huomioon henkilön yhteiskunnallinen asema. Henkilön suojapiiri onkin yleensä sitä suppeampi mitä merkittävämmästä vallankäyttäjästä on kysymys. On myös mahdollista, että henkilö jonkin menettelynsä johdosta herättää niin paljon yleistä mielenkiintoa, että se vaikuttaa hänen suojapiiriään supistavasti. Vaikka henkilön asemalla onkin yksityiselämän suojaa määriteltäessä huomattava merkitys, sitä ei yksin voida pitää ratkaisevana. Tärkeä vaikutus on myös käsiteltävän asian merkittävyydellä. Yksityiselämän suojaa ei tule tulkita niin laajasti, että se olennaisesti vaikeuttaisi tiedotusvälineiden keskeisten tehtävien toteuttamista. Kantelun kohteena olevissa sitaateissa käsiteltiin yhteiskunnallisesti hyvin tärkeää asiaa, sananvapautta ja sen rajoittamista. Käräjäoikeus oli antanut 2.10.2002 päätöksensä väliaikaiseksi turvaamistoimeksi erään naisen hakemuksesta Yhtyneet Kuvalehdet Oy:tä vastaan. Päätöksellä määrättiin Yhtyneiden Kuvalehtien lehdille kielto julkaista mitään kyseisen naisen yksityiselämästä. Lopullisessa päätöksessään 24.10.2002 käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Hakemusasialla pyrittiin neuvoston mielestä lopputulokseen, joka olisi olennaisella tavalla vaarantanut sananvapauden toteutumista ja tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Hakemusasiaan liittyvä yhteiskunnallinen merkitys ei pelkästään synnyttänyt oikeutta, vaan asetti velvollisuuden osallistua asiaa koskevaan julkiseen keskusteluun. Asian yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen tiedotusvälineillä oli syytä kertoa myös asian taustoista päättäen itse journalistisen tyylilajin ja muodon valinnasta.Kantelija on julkisesti noteeratun yhtiön merkittävä omistaja. Tämän kautta hän on vallankäyttäjä ja julkisen huomion kohde. Tällaisessa asiayhteydessä julkisuuden piiriin kuuluvat vallankäyttäjien kohdalla myös ihmissuhteet, jotka ovat kantelijan osalta ennenkin herättäneet yleistä keskustelua, osittain kantelijan oman toiminnan vuoksi. Sitaateissa käsitellyn asian taustoittamiseksi oli neuvoston mielestä perusteltua mainita kantelijan suhde turvaamistoimen hakijaan tavalla, jolla siihen oli julkisuudessa aikaisemminkin viitattu. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.