Helsingin käräjäoikeus antoi lokakuussa 2002 päätöksen, jolla Yhtyneiden Kuvalehtien lehdille määrättiin kielto julkaista tietoja hakemuksen tehneen naisen yksityiselämästä. Apu-lehden päätoimittaja kirjoitti asiasta pääkirjoituksessaan 11.10.2002. Siinä naisen kerrottiin olevan kantelijan ”oletettu tyttöystävä”. Kirjoituksen mukaan ”olennaista on tajuta, ettei aiemminkin nuorten naisten kanssa seikkailleen it-miljonäärin ja missin välinen suhde ja sen julkisuus ole tärkeä asia”. Kyse on kirjoittajan mukaan sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden mahdollisuudesta käsitellä päättäjien toimintaa sekä tuoda julkisuuteen yleisesti merkittäviä asioita, joista muuten vaiettaisiin. Lehti käsitteli asiaa myös saman numeron pilapiirroksessa ja pakinatyylisessä kolumnissa. Pilapiirroksen hahmo oli huolissaan siitä, saako hän enää käräjäoikeuden päätöksen jälkeen tietää, ”kuka on kulloinkin Piipon pärinäsussu”. Pakinoitsija puolestaan kertoi turvaamistoimen hakijan viihtyneen ”julkisesti julkisen henkilön rinnalla, ja tämä julkinen henkilö on Elcoteq-pomo ja mökkeilyharrastaja Antti Piippo”. Lisäksi pakinoitsija mainitsi turvaamistoimen hakijan kertoneen Julkkis-lehdessä itsestään ja suhteestaan kantelijaan.KANTELUKantelija katsoo tulleensa mainituksi kirjoituksissa ja pilapiirroksessa hänen yksityiselämäänsä loukkaavalla tavalla. Vaikka hän ei ole jutuissa käsitellyn turvaamistoimen asianosainen, hänen nimensä on liitetty suoraan kyseiseen asiaan. Kantelija toteaa, että turvaamistoimen hakijan identifioiminen naiseksi, jolla on seurustelusuhde kantelijaan, ei ole oikeata tietoa. Lehti ei ole vaivautunut tarkistamaan kummaltakaan seurustelevatko he vai eivät, eikä lehti ei ole tarkistanut myöskään sitä, onko turvaamistoimen hakija todella antanut haastattelun Viihdelehti Julkkikseen. Kantelun mukaan koko juttu oli keksitty, ja siitä on vireillä tutkintapyyntö, mikä on myös ilmoitettu Suomen Tietotoimistolle. Kantelijan mielestä hänen seurustelusuhteensa kuuluvat suojatun yksityiselämän piiriin, ja hänen yhdistämisensä turvaamistoimiasiaan liittyvässä kirjoittelussa turvaamistoimen hakijan seurustelukumppaniksi loukkaa hänen yksityiselämäänsä. Kantelija katsoo, että luovuttuaan Elcoteq Network Oyj:n hallituksen puheenjohtajuudesta elokuussa 2001 häntä ei voida enää pitää sellaisena elinkeinoelämän vaikuttajana, jonka yksityiselämän suoja olisi tavallista rajoitetumpi. Vaikka hänet katsottaisiinkin julkisuuden henkilöksi, ei hänen yksityiselämänsä käsittelemisellä tässä yhteydessä ole ollut yhteiskunnallista merkitystä. LEHDEN VASTAUSApu-lehden vastaavan päätoimittajan Matti Saaren mukaan hakemusasialla pyrittiin perustuslain vastaiseen lopputulokseen, joka olisi olennaisella tavalla vaarantanut joukkotiedotuksen länsimaissa hyväksyttyjä toimintaedellytyksiä. Kysymyksessä on sen suuruusluokan asia, jossa uutisointi ja muu asiaan liittyvä julkinen keskustelu käydään asiaan tavalla tai toisella liittyvien henkilöiden oikeilla nimillä. Päätoimittaja Saari toteaa, että hakemus käräjäoikeudelle sekä kantelu JSN:lle on kantelijan ja mainitun naisen yhteisen asiamiehen laatima. Hakemus käräjäoikeudelle perustui Saaren mukaan muun ohessa siihen, että hakija on kantelijan lähipiiriin kuuluva. Kantelijan ja turvaamistoimen hakijan yhteinen asiamies on katsonut lähipiiriin kuuluviksi perheenjäsenet ja seurustelusuhteessa olevat. RATKAISUJournalistin ohjeiden 24. kohdan mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Mitä suurempia ja syvällisempiä yhteiskunnallisia vaikutuksia jollakin seikalla on, sitä tärkeämpää on voida julkaista sitä koskevaa tietoa. Yksityiselämän suojaa määriteltäessä on tämän vuoksi otettava huomioon henkilön yhteiskunnallinen asema. Henkilön suojapiiri onkin yleensä sitä suppeampi mitä merkittävämmästä vallankäyttäjästä on kysymys. On myös mahdollista, että henkilö jonkin menettelynsä johdosta herättää niin paljon yleistä mielenkiintoa, että se vaikuttaa hänen suojapiiriään supistavasti. Vaikka henkilön asemalla onkin yksityiselämän suojaa määriteltäessä huomattava merkitys, sitä ei yksin voida pitää ratkaisevana. Tärkeä vaikutus on myös käsiteltävän asian merkittävyydellä. Yksityiselämän suojaa ei tule tulkita niin laajasti, että se olennaisesti vaikeuttaisi tiedotusvälineiden keskeisten tehtävien toteuttamista. Kantelun kohteena olevissa kirjoituksissa ja pilapiirroksessa käsiteltiin yhteiskunnallisesti hyvin tärkeää asiaa, sananvapautta ja sen rajoittamista. Käräjäoikeus oli antanut 2.10.2002 päätöksensä väliaikaiseksi turvaamistoimeksi erään naisen hakemuksesta Yhtyneet Kuvalehdet Oy:tä vastaan. Päätöksellä määrättiin Yhtyneiden Kuvalehtien lehdille kielto julkaista mitään kyseisen naisen yksityiselämästä. Lopullisessa päätöksessään 24.10.2002 käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Hakemusasialla pyrittiin neuvoston mielestä lopputulokseen, joka olisi olennaisella tavalla vaarantanut sananvapauden toteutumista ja tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Hakemusasiaan liittyvä yhteiskunnallinen merkitys ei pelkästään synnyttänyt oikeutta, vaan asetti velvollisuuden osallistua asiaa koskevaan julkiseen keskusteluun. Asian yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen tiedotusvälineillä oli syytä kertoa myös asian taustoista päättäen itse journalistisen tyylilajin ja muodon valinnasta.Kantelija on julkisesti noteeratun yhtiön merkittävä omistaja. Tämän kautta hän on vallankäyttäjä ja julkisen huomion kohde. Tällaisessa asiayhteydessä julkisuuden piiriin kuuluvat vallankäyttäjien kohdalla myös ihmissuhteet, jotka ovat kantelijan osalta ennenkin herättäneet yleistä keskustelua, osittain kantelijan oman toiminnan vuoksi. Kirjoituksessa käsitellyn asian taustoittamiseksi oli neuvoston mielestä perusteltua mainita kantelijan suhde turvaamistoimen hakijaan tavalla, jolla siihen oli julkisuudessa aikaisemminkin viitattu. Pilapiirroksesta ja pakinatyylisestä kolumnista neuvosto totesi, että kevytkään tyylilaji ei oikeuta loukkaamaan ketään henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisesti loukkaavia ilmaisuja ei näin ollen sallita sen enempää pilapiirroksissa kuin pakinoissakaan. Niissä on kuitenkin vakiintuneesti hyväksytty luonnehdintoja ja kärjistyksiä, jotka muussa yhteydessä katsottaisiin hyvän journalistisen tavan vastaisiksi. Etenkin vallankäyttäjät ja julkisuudessa toimivat henkilöt joutuvat varautumaan myös tällaiseen lähestymistapaan.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Apu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu