Helsingin Sanomat julkaisi 2.9.2002 artikkelin, jossa kerrottiin kuluttaja-asiamiehen puuttuneen kauneusleikkauksia myyvän Laatukirurgia-yrityksen mainontaan Missit.net-internetsivuilla. Jutussa haastatellun Kuluttajaviraston lakimiehen mukaan sivuista ei käy selkeästi ilmi se, että ne ovat kaupalliset sivut ja että ne ovat Laatukirurgian sivut. Kirjoituksen mukaan myös Lääkäriliitto on kiinnittänyt huomiota Laatukirurgian markkinointiin, koska yritys markkinoi palveluita Suomessa ilman lääkärin toimilupaa. Jutussa kerrottiin, että leikkaukset tehdään Virossa, joten yrityksellä ei tarvitsekaan olla lääkärin toimilupaa Suomessa. Virossa ei ole kuitenkaan potilasvakuutusta, ja Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtajan mukaan ”kuluttaja on siellä turvaton, jos jotain epätoivottavaa sattuu”. Kirjoituksen mukaan sekä Laatukirurgian että Missit.netin taustalla on sama henkilö, helsinkiläinen liikemies Jere Palmu, joka ei halunnut kommentoida Laatukirurgiaan tai Missit.net-sivustoon liittyviä asioita julkisuudessa. ”Kun Helsingin Sanomat soitti kuluneella viikolla Palmulle, hän päätti samana iltana lakkauttaa nimissään olevan Laatukirurgia-toiminimen”.KANTELUKantelija kertoo toimittaja Heli Suomisen varanneen Laatukirurgian neuvontavastaanotolta ajan kertomatta olevansa toimittaja. Saatuaan tämän selville kantelija soitti toimittaja Suomiselle, joka kuitenkin kieltäytyi kantelijan ehdottamasta haastattelusta. Sen sijaan toimittaja jatkoi Laatukirurgian silloisen omistajan Jere Palmun ahdistelua ja yritti saada yrityksestä kielteisiä tietoja. Ennen jutun ilmestymistä Palmu oli ilmoittanut toimittaja Suomiselle, että Laatukirurgian omistus on muuttunut. Vaikka toimittaja tiesi toiminnan jatkuvan omistajamuutoksista huolimatta normaalisti, hän kirjoitti, että Palmu on lopettanut Laatukirurgian toiminimen. Myös kirjoituksen otsikko ”Kuluttaja-asiamies puuttui silikonirintojen markkinointiin” oli kantelun mukaan väärä: kuluttaja-asiamies ei ole puuttunut silikonien vaan plastiikkakirurgian mainontaan. Lisäksi jutussa annettiin ymmärtää, että yrityksen Virossa suorittamat kauneusleikkaukset ovat epäonnistuneita. Väitettä tuettiin Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtajan kommentilla. Kantelijan apualaistoiminnanjohtajalta saaman tiedon mukaan tämä ei kuitenkaan puhunut toimittajan kanssa Laatukirurgiasta vaan Viron tilanteesta yleensä.Kantelun mukaan kukaan jutussa mainituista miehistä ei ole julkisuuden henkilö. Missit.netin ja Miss Bikinin toiminta on harrastustoimintaa, josta kukaan ei hyödy taloudellisesti. Laatukirurgia lähetti lehdelle vastineen heti jutun julkaisemispäivänä, mutta lehden vastaava päätoimittaja ilmoitti, että lehdellä ei ole mitään syytä oikaista kirjoitusta. Toimitus ei myöskään neuvotellut vastineeseen tehtävistä muutoksista. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen kertoo jutussa kiinnitetyn huomiota kauneusleikkausten harhaanjohtavaan markkinointiin, jota on harrastettu Missit.net-internetsivuilla. Kyseisillä sivuilla ja Laatukirurgialla on samat taustavoimat, joten näennäisen neutraaleilla vinkkisivuilla suositellaan yhtä kaupallista yritystä mainitsematta sivuston ja yrityksen välistä yhteyttä. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös kuluttaja-asiamies, jonka lakimiehen näkemykset asiasta muodostivat uutisen kärjen. Päätoimittaja Virkkusen mukaan toimittaja Suomisen vastaanottokäynnin tavoitteena oli selvittää, miten vastaanotolla kerrotaan Laatukirurgian palvelusta tavalliselle asiakkaalle. Toimittaja päätyi poikkeukselliseen tiedonhankintamenettelyyn siksi, että tieto hänen toimittajuudestaan olisi saattanut muuttaa Laatukirurgian henkilökunnan asennetta ja käytöstä tavallisesta poikkeavaksi. Käynti jäi toimittaja Suomisen omaksi taustatiedoksi, sillä kirjoituksessa ei viitattu lainkaan kyseiseen käyntiin. Myös kaikki kirjoituksessa käytetyt tiedot hankittiin muista lähteistä ja normaalein journalistisin menetelmin. Suominen ei vastaanottokäyntiään lukuun ottamatta millään tavoin peitellyt olevansa toimittaja ja tekevänsä kirjoitusta Helsingin Sanomiin. Hän myös kertoi aina puhelujen yhteydessä, ettei vielä tiennyt, julkaistaanko kirjoitus Nyt-liitteessä vai taloussivuilla, koska päätös julkaisupaikasta riippui muun muassa tiedonhankinnan tuloksista. Jutun otsikossa kerrottiin kuluttaja-asiamiehen puuttuneen silikonien mainontaan. Näin voitiin sanoa, koska Laatukirurgian palveluista keskeinen osa ovat rintojen suurennusleikkaukset. Kirjoituksessa ei annettu ymmärtää, että Laatukirurgia olisi lopettanut toimintansa, vaan kerrottiin, että Jere Palmu lopetti Laatukirurgia-toiminimen. Se tarkoittaa, että yrityksen toiminta voi jatkua jonkun toisen nimissä tai toisella nimellä myöhemmin. Palmu lakkautti toiminimen kirjoituksen ilmestymistä edeltäneellä viikolla eli käytännössä sen jälkeen, kun toimittaja Suominen oli ollut häneen yhteydessä. Kirjoituksessa ei myöskään väitetty, että Virossa tehdyt kauneusleikkaukset olisivat epäonnistuneita. Sen sijaan siinä viitattiin muun muassa Lääkäriliiton esittämään huoleen, että mahdollisissa onnettomuustilanteissa potilassuoja on Virossa erilainen kuin Suomessa, mitä asiakkaat eivät välttämättä tiedä.Päätoimittaja Virkkusen mukaan toimittaja ei puuttunut Jere Palmun yksityisasioihin vaan hankki tietoja yrityksestä, jonka taustalla Palmu toimi. Tämä ei suostunut kommentoimaan yrityksen asioita julkisuudessa, vaikka toimittaja Suominen tarjosi hänelle useaan otteeseen kommentointimahdollisuutta. Vastineen Helsingin Sanomille lähetti Laatukirurgian palveluksessa oleva Miriam Kalenius, jonka mukaan juttu sisälsi ristiriitoja ja asiavirheitä. Hän ei kuitenkaan pystynyt vastineessaan osoittamaan yhtään asiavirhettä, jonka perusteella vastine olisi pitänyt julkaista. RATKAISUKantelun mukaan kukaan jutussa mainituista miehistä ei ole julkisuuden henkilö. Neuvosto tähdentää, että tämä ei estä kirjoittamasta heidän liiketoiminnastaan ja tekemisistään yrityselämässä. Yritystoiminnan kriittinen seuraaminen kuuluu tiedotusvälineiden keskeisiin tehtäviin. Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on hankittava avoimesti ja rehellisin keinoin. Poikkeuksellisia menetelmiä voi käyttää vain, jos yleisesti merkittäviä tietoja ei normaalikeinoin voi saada (JO 14). Nyt toimittaja oli esiintynyt omalla nimellään, eikä kirjoituksessa viitattu hänen käyntiinsä Laatukirurgian vastaanotolla. Neuvosto toteaa, että kyse ei ollut Journalistin ohjeissa tarkoitetuista poikkeuksellisista tiedonhankintamenetelmistä. Hyvän journalistisen tavan mukaan otsikoilla, ingresseillä, kansi- ja kuvateksteillä, myyntijulisteilla ja muilla esittelyillä on oltava sisällössä kate (JO 12). Otsikko saa kuitenkin olla kärjistetty tai pelkistetty. Nyt otsikossa kerrottiin kuluttaja-asiamiehen puuttuneen silikonirintojen markkinointiin. Neuvoston mielestä otsikolla oli jutun sisällössä kate. Jutussa ei puolestaan ollut oikaisua vaatineita asiavirheitä, eikä se tuonut vastineoikeutta.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu