Seura julkaisi numerossa 37/2002 artikkelin luontaistuotteista otsikolla ”Rohtoja hormonaalisiin vaivoihin”. Jutun mukaan ”sekä miehillä että naisilla on hormonaalisia vaivoja, joiden aiheuttamaan epämukavaan oloon haetaan helpotusta myös luontaistuotteista. Valikoima on runsas ja kirjava”. Kirjoituksessa mainittiin nimeltä kymmeniä eri tuotteita ja kerrottiin, että niitä voi ostaa myös apteekista: ”Yliopiston Apteekeissa onkin erityinen ’Nainen 50+’-hyllyvaikoima, johon on kerätty eri valmisteita. Tarjontaa on myös miehille”. Jutussa tuotiin esille, minkälaisiin vaivoihin mainitut tuotteet on tarkoitettu, selostettiin niiden koostumusta ja kerrottiin vaikutuksista. Jutun valokuvassa luontaistuotekauppias piti kädessään esiteltyjä tuotteita.KANTELUKantelijan mukaan juttu oli piilomainontaa. Hänen mielestään teksti ei sisältänyt juuri muuta kuin tuotteiden ominaisuuksien esittelyä, ja niiden annettiin ymmärtää kuuluvan Yliopiston Apteekin valikoimiin. Sivuilla ei ollut ”ilmoitus” – sanaa, eikä taittokaan erottanut juttua tavallisesta lehtiartikkelista. LEHDEN VASTAUSSeuran päätoimittajan Jouni Flinkkilän mukaan jutussa haluttiin antaa kuluttajavalistusta luontaistuotteista, joita Suomessa on kaupan hormonaalisiin ongelmiin. Aineisto koottiin haastattelemalla Yliopiston Apteekin edustajaa ja kahta luontaistuotekauppiasta, käymällä läpi viiden luontaistuotteita markkinoivan tukkuliikkeen tarjontaa ja tutustumalla lisäksi yhden suuren luontaistuotekaupan tuotevalikoimaan. Tekstissä kerrottiin, että apteekeissa näitä tuotteita on vain suppea valikoima. Jutussa lueteltiin runsas määrä keskenään kilpailevia valmisteita, joiden tuotenimet mainittiin antamaan lukijalle lisäinformaatiota.RATKAISUJournalistin ohjeiden 7. kohdan mukaan piilomainonta kaikissa muodoissaan on torjuttava. Aineistoon, johon voi liittyä kaupallisia intressejä, on suhtauduttava kriittisesti. Sellaista voidaan julkaista vain, jos siihen on painavia journalistisia perusteita. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selkeänä.Tuotteilla ja tuotenimillä on oma erityinen informaatiosisältönsä, ja tuotteista kertominen on tullut luonnolliseksi osaksi tiedotusvälineiden sisältöä. Siten se, että toimituksellisessa aineistossa mainitaan tuotenimiä tai esitellään tuotteita, ei sellaisenaan osoita, että kyse olisi piilomainonnasta. Raja kulkee siinä, voidaanko tuotenimien esiintymistä ja tuotteiden esittelyä pitää journalistisesti perusteltuna. Esittämistavalla on suuri merkitys. Esimerkiksi tuotteeseen kohdistettu epäsuhtainen huomio sekä mainosmainen ja kritiikitön esitystapa viittaavat piilomainontaan.Seuran jutussa esittelyt sisälsivät pitkälle meneviä väitteitä tuotteiden myönteisistä vaikutuksista, mutta niiden mahdollisista haittavaikutuksista ei kerrottu mitään. Näin ollen kyse ei ollut kuluttajavalistuksesta. Lisäksi jutussa tuotiin korostetusti esille yksi ostopaikka. Kokonaisuutena arvioiden juttu oli neuvoston mielestä mainosmainen ja kritiikitön luontaistuotteiden esittely, jossa tuotenimien mainitsemiselle ei ollut journalistisia perusteita. Tästä huolimatta juttu julkaistiin artikkelina yleisaikakauslehdessä.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seura on toiminut vastoin hyvää journalistista tapaa, ja antaa sille huomautuksen piilomainontakiellon rikkomisesta.
Menu