Hämeen Sanomat julkaisi 19.6.2002 oikeudenkäyntiselostuksen asuntokauppariidasta. Jutussa kerrottiin käräjäoikeuden määränneen kaupan puretuksi. Se oli myös hylännyt rakennuttajaa vastaan nostetun kanteen ja määrännyt uutisessa nimeltä mainitun kantelijan maksamaan rakennuttajalle oikeudenkäyntikuluja ja muita korvauksia. Jutun mukaan kantelija oli lopettanut kauppahinnan maksamisen, koska hänen mielestään asunnon valmistuminen ei edennyt aikataulun mukaan. KANTELUKantelijan mukaan tuomio oli virheellinen ja asenteellinen. Hän oli toimittanut lehdelle paljon asiaan liittynyttä aineistoa, jonka pohjalta lehden olisi pitänyt kyseenalaistaa tuomio. Sen selostus, jossa hänen nimensä mainittiin kuusi kertaa, oli kantelijan mukaan erittäin loukkaava.LEHDEN VASTAUSHämeen Sanomien päätoimittaja Olli-Pekka Behm kertoo kantelijan ottaneen yhteyttä Hämeen Sanomiin hakeakseen julkisuutta ongelmille, joita hän oli kohdannut asunnon ostajana. Hämeen Sanomat tutki asuntokauppaa koskevaa riitaa, totesi tilanteen kiistanalaiseksi ja päätyi seuraamaan asian oikeuskäsittelyä. Sitä koskeneessa uutisessa selostettiin oikeuden päätöksen keskeiset kohdat tuomioistuimesta saatujen tietojen pohjalta. Uutisen kirjoitti kesätoimittaja, joka seurasi asiaa ensimmäisen kerran. Yksityishenkilöiden riita-asioita koskevissa oikeusjutuissa lehti ei yleensä julkaise henkilöiden nimiä. Päätoimittaja Behmin mukaan tässä tapauksessa olisi ollut perusteltua jättää kantelijan nimi julkaisematta.RATKAISUJournalistin ohjeiden 24. kohdan mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Yksilön suojaa koskevat periaatteet pätevät myös, kun käytetään julkisiin asiakirjoihin tai muihin julkisiin lähteisiin sisältyviä tietoja. Neuvoston mielestä lehdellä oli oikeus julkaista tietoja itse asiasta, asuntokauppariidasta. Kantelijan asema ja asian laatu huomioon ottaen käräjäoikeuden päätöksellä ei kuitenkaan ollut sellaista paikallistakaan yleistä merkitystä, että hänen nimensä mainitseminen olisi ollut välttämätöntä. Nimen julkaisemista ei voida perustella silläkään, että tiedot oli saatu tuomioistuimesta. Tiedon julkisuus ei aina merkitse sitä, että sen voi vapaasti julkaista (JO 29).Toisaalta kantelija oli itse ottanut yhteyttä lehteen saadakseen asialle julkisuutta, eivätkä julkaistut tiedot olleet yleisesti arvioituna kantelijalle haitallisia. Uutisessa kerrottiin, että kauppa purettiin, ja siinä tuotiin selvästi esille ne syyt, joiden perusteella kantelija oli lopettanut kauppahinnan maksamisen. Hän olisi voinut pyrkiä vaatimaan oikaisua, jos uutisessa oli hänen mielestään virheellisiä tietoja. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se julkaisi kantelijan nimen riita-asiaa koskeneessa oikeudenkäyntiselostuksessa.
Menu