Turun Sanomat julkaisi 9.5.2002 uutisen kantelijan aiheuttamasta tulipalosta otsikolla ”Koko talo oli vaarassa räjähtää taivaan tuuliin / Ruutiräjähdyksestä uhkaava palo kellarissa Turussa”. Uutisessa kerrottiin kantelijan olleen valmistamassa ruutia, kun seos räjähti. Jutussa haastatellun palomestarin mukaan kerrostalosta olisi tuskin jäänyt paljon jäljelle, jos kaikki ruuti olisi räjähtänyt. Kantelijalla kerrottiin olevan voimassa oleva lupa räjähdysaineiden käsittelyyn ilotulitteiden valmistamiseksi, mutta taloyhtiöltä hän ei ollut hankkinut lupaa. Jutussa mainittiin kantelijan nimi. KANTELUKantelijan mukaan lehti kertoi asiasta totuudenvastaisesti ja loukkaavasti laittomuuksista vihjaillen. Toisin kuin lehti kirjoitti, hän ei valmistanut ruutia, vaan oli punnitsemassa sitä museotykin paukkulatausta varten. Lehti paljasti kantelijan nimen, vaikka hän ei kertomansa mukaan ole julkisuuden henkilö ja tapaus sattui yksityisasuntoa vastaavassa tilassa, erillisessä työ- ja varastohuoneosakkeessa. Lisäksi lehden julkaisema kuva antoi totuudenvastaisen vaikutelman näyttävistä vahingoista. Tosiasiallisesti talon repaleinen julkisivu johtui julkisivuremontista. Sairaalassaolon ja vaikeiden palovammojen vuoksi kantelija ei voinut laatia vastinetta. LEHDEN VASTAUSTurun Sanomien vastaava päätoimittaja Ari Valjakka toteaa onnettomuuden olleen poikkeuksellinen. Kaikki uutisen tapahtumatiedot, arviot räjähdysaineiden määristä ja mahdollisista uhkatekijöistä perustuivat täysin palo- ja poliisiviranomaisten antamiin yksityiskohtaisiin tietoihin. Päätoimittaja Valjakka kertoo kantelijan esiintyneen julkisuudessa räjähdysaineasiantuntijana ja toimineen vierailevana tutkijana Ruotsin puolustusvoimien tutkimuskeskuksessa FOA:ssa. Kantelijan siirtymisestä FOA:aan kerrottiin Turun Sanomissa 4.5.1999. Samassa lehdessä julkaistiin kantelijan haastattelu, jossa hän kertoi avoimesti spriiräjähdysonnettomuudesta, joka oli vähällä johtaa hänen ja erään ulkopuolisen kuolemaan. Uutinen oli sekin, kun kantelija vuonna 1998 väitteli tohtoriksi metallisoiduista räjähdysaineista. RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan onnettomuuden uhrin nimi tulisi julkaista vain, jos nimen julkaisemisella on huomattavaa yleistä merkitystä esimerkiksi uhrin aseman johdosta tai julkaisemista voidaan muuten perustella painavilla syillä, esimerkiksi tapahtuman laadulla.Turun Sanomien uutisoimassa tapauksessa oli kyse onnettomuudesta, jonka aiheuttajana ja uhrina oli räjähdysaineista väitellyt räjähdysaineasiantuntija. Sellaisena hän oli esiintynyt myös julkisuudessa. Hän oli itse ruutia punnitessaan aiheuttanut tulipalon ja oli siten osallisena huomattavaa uutisarvoa sisältäneessä tapahtumassa. Uhrin nimellä oli neuvoston mielestä huomattavaa uutisarvoa paitsi hänen asemansa vuoksi myös siksi, että tulipalo oli vaaratilanne kaikille kerrostalon asukkaille ja yleisöllä oli tarve saada tietää, kuka oli aiheuttanut onnettomuuden.Neuvoston mielestä uutinen ei ollut kantelijaa leimaava tai sensaationhakuinen. Juttukokonaisuus oli asiallinen ja perustui yksinomaan viranomaisten lausuntoihin. Ruudin valmistaminen ja käsitteleminen olivat menneet uutisessa sekaisin, mutta epätarkkuudella ei ollut merkitystä jutun asiasisältöön. Myöskään valokuvassa ei ollut neuvoston mielestä moitittavaa.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se julkaisi kantelijan nimen onnettomuudesta kertoneessa uutisessaan.
Menu