3108/SL/02

Langettava

Sanomalehdessä julkaistu mielipide kohdistui Suomeen muuttaneisiin ulkomaalaisiin tavalla, joka on omiaan vahvistamaan ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Mielipide oli avoimen rasistinen, eikä sillä ollut mitään tekemistä juttukokonaisuudessa käsitellyn teeman kanssa. Langettava.

KANTELUTurun Sanomien EXTRA-liitteessä julkaistiin 26.1.2002 nimimerkkikirjoituksia aiheesta ”häpeä”. Jutun otsikkona oli ”Silloin olisin halunnut vajota maan alle”. Vastaajina oli koululaisia, seurakuntien työntekijöitä, opiskelijoita, eläkeläispiiriläisiä ja satunnaisesti valittuja henkilöitä. Yksi vastaajista kertoi häpeävänsä suomalaisten puolesta pakolaisten ja neekereiden tuloa Suomeen. Kantelun mukaan kyseinen mielipide oli pelkkä rasistinen vuodatus, eikä sen sisältö ollut mitenkään otsikkoon viittaava. LEHDEN VASTAUSTurun Sanomien päätoimittajan Ari Valjakan mukaan kyseistä mielipidettä on arvioitava osana aukeaman juttukokonaisuutta. Siihen kerättiin tavallisten ihmisten mielipiteitä, ja jutussa tarkasteltiin sitä, mitä suomalaiset häpeävät ja miten kokevat häpeämisen. Vastaus, johon kantelija puuttuu, on yhden vastaajan mielipide, hänen häpeänsä. Rasismi-ilmiötä ei haluttu sivuuttaa, koska Häpeä-teema perustui tavallisten suomalaisten ajatuksiin. Päätoimittaja Valjakan mukaan kysymys on eräässä mielessä kansalaisjournalismista, kansalaisten mielipiteiden kuulemisesta. Tällöin sanomisen vapaus on käsitettävä laajemmin kuin muulloin, aivan kuten yleisönosastokirjoituksissa. RATKAISUKantelun kohteena olevassa mielipiteessä sen esittäjä kertoi häpeävänsä ”suomalaisten puolesta pakolaisten ja neekereiden tuloa omaan kotimaahan … ne on niin rumiakin … ne puukottaa ja hakkaa syyttömiä suomalaisia vanhuksia … huumeetkin on peräisin jostain neekereiden kamelinpaskaleirinuotioilta.” Mielipide julkaistiin osana kahden sivun juttukokonaisuutta. Sen ensimmäisellä sivulla analysoitiin häpeän tunnetta ja sen ilomenemismuotoja. Toisella sivulla julkaistiin ihmisten omia kokemuksia ja mielipiteitä kyseisestä teemasta. Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että inhimillisiä perusarvoja kunnioitetaan. Journalistin ohjeissa on asetettu nimenomainen vaatimus siitä, että tiedotusvälineissä ei tuoda asiaankuulumattomasti tai halventavasti esille henkilön ihonväriä, kansallisuutta tai muuta ominaisuutta. Tiedonvälityksessä on vältettävä stereotyyppisten ja yksipuolisten käsitysten levittämistä eri kansoista ja kansanryhmistä.Neuvoston mielestä mielipide, johon kantelijat puuttuivat, kohdistui Suomeen muuttaneisiin ulkomaalaisiin tavalla, joka on omiaan vahvistamaan ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Mielipide oli avoimen rasistinen, eikä sillä ollut neuvoston mielestä mitään tekemistä juttukokonaisuudessa käsitellyn teeman kanssa. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Turun Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.