KANTELU Pyhäjokiseudun 10.10.2001 julkaisemassa artikkelissa kerrottiin 6-vuotiaan pojan huostaanotosta ja sijoittamisesta perhekotiin. Kirjoituksen otsikkona oli ”Sokea äiti aikoo taistella lapsestaan”. Jutussa haastatellun lastenlääkärin ja Lapsille oikeudet ry:n puheenjohtajan mukaan tapauksessa on rikottu lastensuojelulain henkeä: ”Lapsi on ollut vuoden huostaanotettuna ilman lautakunnan päätöstä pelkästään Hokkisen päätöksellä. Hän on valtiotieteen maisteri ja väärä henkilö tekemään edes vapaaehtoista huostaanottoa … Äitiä on painostettu suostumaan vapaaehtoiseen huostaanottoon pakkohuostaanotolla uhkaamalla”. Artikkelissa haastateltiin myös huostaanottopäätöksen tehnyttä kantelijaa, joka vaitiolovelvollisuuteensa vedoten ei halunnut kommentoida asiaa. Sama juttu julkaistiin myös lehden verkkosivuilla.Kantelun mukaan juttu on tehty yksinomaan perheen ja heidän asiamiestensä antamien tietojen pohjalta. Sen merkitys ja yleinen kiinnostavuus perustuu siinä olleisiin virheellisiin tietoihin tapahtumien kulusta. Kirjoituksessa on annettu paikkansa pitämättömiä tietoja esittämällä sellainen kuva, että kyseessä oleva huostaanottopäätös on tehty ilman riittäviä perusteluja sekä ilman asianmukaisia hallintopäätöksiä. Tällainen on erityisen kohtuutonta tilanteessa, jossa viranomainen ei vaitiolovelvollisuuden vuoksi pysty oikaisemaan esitettyjä tietoja. Kantelija kertoo olleensa ennen jutun ilmestymistä yhteydessä lehden päätoimittajaan. Tästä huolimatta lehti ei nähnyt tarpeelliseksi varmistaa esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä esimerkiksi huostaanottoasiakirjoista. Lehti ei ole myöskään selvittänyt, millaiset ovat kaupungin päätökset siitä, kuka saa päättää huostaanottopäätöksen tekemisestä missäkin tilanteessa. Lehden 17.10.2001 tekemää oikaisua kantelija pitää riittämättömänä. Hänen mielestään oikaisussa jopa vihjataan, että hänen kelpoisuutensa kyseisen päätöksen tekemiseen on ollut kyseenalainen. LEHDEN VASTAUSPyhäjokiseudun päätoimittaja Marjaana Knuutila kertoo jutussa selostetun tapauksen olevan yksi esimerkki kohtaloista, joissa viranomaisten ja muiden kansalaisten oikeuskäsitykset eivät käy yksiin. Lasten kuulemisen laiminlyönti sekä jopa läänin sosiaalitarkastajien toisistaan poikkeavat näkemykset laintulkinnasta osoittavat, millaisten käytännön ongelmien kanssa toimittajat, saati sitten viranomaisasiointiin tottumattomat kansalaiset, joutuvat kamppailemaan. Vaikka sosiaaliala on erittäin arkaluontoinen, sen viranomaiset ovat tekemisissään yhtä julkisia kuin kaikki muutkin kunnalliset viranomaiset. Julkisuuteen kuuluu puolestaan joskus suorasukainenkin palaute ja kritiikki. Päätoimittaja kertoo selvittäneensä kantelijan huomautusten kohteet mahdollisimman perusteellisesti. Haastattelun julkaisematta jättämiseen ei päätoimittajan mielestä ollut riittäviä perusteita, kun se sai oheensa useita asiantuntijakommentteja. Lehden vastauksen liitteenä olevassa tapausselvityksessä jutun tehnyt toimittaja toteaa, että yhden ihmisen asia voidaan ottaa paikallislehdessäkin esille, jos on perusteltua syytä epäillä, että hänen ja hänen perhettään on kohdeltu viranomaisten taholta väärin. Nyt vapaaehtoinen huostaanotto, joissa kaupunki on delegoinut päätösvaltaa perusturvajohtajalle, tehtiin äidin kertoman mukaan pakkohuostaanotolla uhkailemalla. Lisäksi, kuten asiakirjoistakin selviää, lasta ja hänen tahtoaan ei ole tässä tapauksessa lainkaan kuultu. Huostaanottopäätös näyttää tehdyn vanhojen ongelmien perusteella, ja se oli voimassa toista vuotta pelkällä perusturvajohtajan päätöksellä. Tapauksen asiakirjat tarkastettiin jutun julkaisemisen jälkeen. Niistä ei tarkistuksessakaan käynyt ilmi mitään, mikä antaisi syytä enempään oikaisuun. Lopullisesti jäi selvittämättä, voiko sosiaalilautakunta siirtää päätösvallan perusturvajohtajalle. Tästä toimittaja kertoo saaneensa läänin sosiaalitarkastajilta erilaisia vastauksia. RATKAISUPyhäjokiseudun artikkeli perustui pitkälti siinä haastatellun sokean äidin lausuntoihin, joissa äiti esitti voimakasta kritiikkiä sosiaalitoimistoa ja huostaanottopäätöstä kohtaan. Jutussa kuultiin myös kantelijaa, joka ei vaitiolovelvollisuuteensa vedoten halunnut kommentoida asiaa.Sosiaaliviranomaisten ratkaisuja arvosteltaessa on muistettava, että viranomaiset eivät voi vaitiolovelvollisuutensa vuoksi yleensä ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Tiedotusvälineissä on kuitenkin voitava keskustella myös lapsen huoltoon liittyvistä päätöksistä ja sosiaaliviranomaisten toiminnasta. Nyt arvostelu kohdistui kantelijaan hänen virkatoimissaan, ja julkisissa viroissa toimivien on varauduttava siihen, että heidän toimintaansa arvostellaan kärkevästikin. Kantelijaa kuultiin jo jutun yhteydessä, ja hänellä olisi ollut mahdollisuus esittää yleisellä tasolla omat näkökantansa kyseiseen asiaan. Lisäksi lehti julkaisi oikaisun, jossa se kertoi, että kantelijalla on päätösvalta ei-vastentahtoiseen huostaanottoon, toisin kuin jutussa väitettiin. Oikaisun mukaan ”päätösvalta perustuu kaupungin uuteen hallintosääntöön, joka on tullut voimaan vuoden 1999 alussa. Lastensuojelulain 16. pykälän mukaan huostaanotosta päättää aina sosiaalilautakunta”. Neuvoston mielestä lehti oikaisi jutussa olleen virheellisen tiedon asiallisesti. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pyhäjokiseutu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu