KANTELU Ilta-Sanomat julkaisi 19.6.2001 uutisen Göteborgin mielenosoituksista ja niihin liittyneistä mellakoista. Jutun otsikkona oli ”Uusterrori rantautui Suomeenkin”. Uutisen mukaan Suomi on saanut ensimmäiset väkivaltaisuuksiin turvautuvat terrorintekijät: ”Yksi suomalainen on vangittu, toinen on pidätettynä odottamassa oikeudenkäyntiä. Kaikella syyllä on kohtuullista olettaa, että molemmat suomalaisaktivistit kuuluvat Anti-Fascist Action -nimellä kutsuttavaan liikkeeseen (AFA), jolla on ainakin kaksi osastoa Suomessa”. Ilta-Sanomien tulkinta ainakin toisen suomalaisen taustoista on kantelun mukaan perusteeton. Pidätettyjen joukossa ei ollut ainoastaan AFA:n mustiin huppuihin pukeutuneita mellakoitsijoita, vaan poliisi pidätti myös täysin rauhanomaisesti toimineita mielenosoittajia lähes mielivaltaisesti. Kantelijan kertoman mukaan jutussa mainittu suomalainen istui sivustalla seuraamassa tapahtumia eikä osallistunut mellakoihin millään tavalla. Suomen Göteborgin pääkonsulin mukaan hänet vangittiin mitä ilmeisimmin väärin perustein. Tämä uutisoitiin mm. Helsingin Sanomissa 19.6.2001, joten tieto on ollut saatavilla jo ainakin edellisenä päivänä.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kertoo neuvostolle toimittamassaan vastauksessa kirjoituksen tarkoituksena olleen osoittaa, että Göteborgissa EU:n huippukokouksen yhteydessä puhjenneissa väkivaltaisissa mellakoissa oli mukana sellaisiakin suomalaisia aktivisteja, jotka eivät kaihda väkivaltaa. Göteborgin poliisin tiedotusosaston mukaan kaksi suomalaista oli vielä 18.6.2001 oikeusviranomaisten suojissa väkivaltaisesta mellakoinnista epäiltynä. Lehden toimittaja itse näki suomalaisaktivisteja siinä väkivaltaisten ja naamioituneiden aktivistien joukossa, joka rauhanomaisesta mielenosoituksesta äkkiä irrottautui tuhoamaan kaupungin pääkatua. Suomen AFA:n sivuilla internetissä oli vielä mellakoiden jälkeenkin esillä ilmoitus, jossa aktivisteja kehotettiin lähtemään Göteborgiin osoittamaan joukkovoimaa. Nämä tiedot yhdessä antoivat varsin vahvan syyn päätellä, että mellakoissa oli mukana suomalaisiakin. Uutisen kappaleella, jossa oletettiin, että juuri nämä kaksi poliisin suojissa ollutta suomalaista kuuluivat AFA:iin, ei ollut kirjoituksen kokonaisuuden kannalta olennaista merkitystä. Kirjoituksessa ei myöskään sanallakaan yksilöity näitä kahta suomalaista, eikä kirjoitus näin ollen leimaa ketään yksilöitävissä olevaa henkilöä. Suomen Göteborgin pääkonsulin arvio ilmeisesti väärin perustein tehdystä pidätyksestä ei ollut kiirinyt uutisen tehneen toimittajan tietoon.RATKAISUIlta-Sanomien uutisessa kerrottiin suomalaisen tulleen vangituksi EU-vastaisten mellakoiden jäljiltä. Hänen oletettiin kuuluvan Anti-Fascist Action -nimellä kutsuttavaan liikkeeseen. Arviot pohjautuivat toimittajan omiin havaintoihin, AFA:n internet-sivuilla olleeseen ilmoitukseen sekä poliisin antamiin tietoihin. Neuvoston mielestä asiasta kertomiselle oli yleistä merkitystä ja uutisen tiedot pitivät pääpiirteittäin paikkansa: suomalaisia oli ollut mukana väkivaltaisuuksissa ja ainakin yksi suomalainen oli vangittu. Myös olettamukselle suomalaisen kuulumisesta AFA:aan oli riittävät perusteet. Neuvoston mielestä tällaiseen tilaisuuteen menevä henkilö ottaa itse sen riskin, että hänet saatetaan sekoittaa väkivaltaisiin mielenosoittajiin. Näin tapahtui poliisille, joten on ymmärrettävää että myös poliisilta tiedot saanut lehti erehtyi. Kirjoituksessa ei yksilöity siinä tarkoitettuja suomalaisia. Toisen nimi tuli kuitenkin myöhemmin laajempaan tietoisuuteen, kun muut tiedotusvälineet kertoivat, että henkilö oli vangittu väärin perustein. Ilta-Sanomat ei kuitenkaan voi vastata siitä, että sen uutisessa mainitun henkilön nimi tulee julkisuuteen myöhemmin toisessa lehdessä. Henkilöllisyyden paljastumista on tässä asiassa arvioitava vain kantelun kohteena olevan Ilta-Sanomien uutisen perusteella. Siinä ei tuotu esille mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella hän olisi ollut uutisesta tunnistettavissa. Edes sitä ei voida tietää, tarkoitettiinko jutussa ylipäätään kantelussa nimettyä ja väärin perustein vangittua suomalaista, koska uutisessa ei viitata häneen millään tavalla.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu