3024/SL/01

Vapauttava

KANTELU Iltalehti julkaisi 28.3.2001 uutisen, jossa selostettiin oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskenutta hovioikeuden päätöstä. Jutun otsikkona oli ”Oikeusministerin tiukka linja puree / Kaaharille ei myönnetty maksutonta asianajajaa”. Jutun alussa viitataan oikeusministerin esittämään vaatimukseen puuttua ”kovemmalla kädellä asianajajien harrastamaan ylilaskutukseen”. Lisäksi oikeusministerin kerrotaan vaativan, etteivät oikeudet ”turhanpäiten määräisi pikkujuttuihin kalliita puolustusasianajajia”. Sitten jutussa todetaan Helsingin hovioikeuden toteuttaneen tuoreessa, avustajan määräämistä koskeneessa ratkaisussaan oikeusministeriön tahtoa. ”Pyyntö espoolaisen asianajajan Pekka Kiven määräämiseksi valtion varoista hänen puolustajakseen hylättiin. Kivi hoiti kuitenkin jutun.” Loppuosa jutusta keskittyy kuvaamaan hurjastelua, joka johti rangaistusvaatimukseen. Kantelun mukaan kyseistä oikeustapausta käytettiin jutussa esimerkkinä siitä, miten oikeusministerin tiukka linja puuttua asianajajien ylilaskutukseen puree. Kun jutussa mainittiin kantelijan nimi, häneen samalla viitattiin asiattomasti ja perusteettomasti ikään kuin hän olisi ylilaskutusta harrastava ja turhanpäiten puolustusasianajajan määräyksiä päämiehilleen hakeva, kallis asianajaja. Kantelija teki uutisesta kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka ei johtanut toimenpiteisiin. LEHDEN VASTAUSIltalehden vastaavan päätoimittajan Pekka Karhuvaaran mukaan kyseisellä hovioikeuden ratkaisulla oli uutisarvoa siksi, että siinä testattiin oikeusministeri Koskisen hieman aiemmin vaatiman linjan toteutumista asianajajien palkkaamisessa valtion varoista. Uutisessa kerrattiin oikeusministerin lausunto, minkä jälkeen todettiin alioikeuden ja hovioikeuden ratkaisut ja selostettiin rikosjutun materiaalinen sisältö. Vakiintuneen käytännön mukaan oikeudenkäyntiselostuksissa varsin usein mainitaan asianajajan nimet. Jutussa ei kuitenkaan millään tavoin viitattu siihen, että asianajaja Pekka Kivi olisi poikkeuksellisen kallis asianajaja. Lisäksi jutusta kävi selvästi ilmi, että Kivi hoiti jutun, vaikka valtio epäsi korvauksen. Päätoimittaja Karhuvaara katsoo, että juttu ei tuonut kantelijalle oikaisu- tai vastineoikeutta. RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että virheellinen asiatieto oikaistaan viivytyksettä, joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Oikaisuvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos virhe on vähäinen tai itse asiaan nähden epäolennainen. Vastineella tarkoitetaan arvostelun tai loukkauksen kohteen oikeutta vastata julkistettuun tietoon. Selvästi tunnistettavissa olevalle yksityiselle tai oikeushenkilölle, johon on kohdistettu asiatonta tai perusteetonta arvostelua, tulee myöntää oikeus vastineeseen. Neuvoston mielestä uutinen ei sisältänyt virheellistä tietoa, eikä siinä esitetty kantelijaan kohdistettua arvostelua. Asianajajana toimivan kantelijan nimen sai mainita yhteydessä, jossa selostettiin hovioikeuden päätöstä asiassa, jossa ei ollut kyse muusta kuin asianajajan palkkaamisesta valtion varoista. Jutussa myös kerrottiin, että kantelija hoiti jutun, vaikka valtio epäsi korvauksen. Jutussa ei ollut oikaistavaa, eikä se synnyttänyt kantelijalle vastineoikeutta. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.