3004/SL/01

Vapauttava

KANTELUIlta-Sanomat julkaisi 2.4.2001 uutisen, jossa kerrottiin kantelijan vierailusta isänsä hautajaisissa. Uutiseen viitattiin valokuvan kera lehden etusivulla otsikolla ”Poikkesi isänsä hautajaisissa / Fryckman piti poliisia pilkkanaan”. Sisäsivulla olleen jutun mukaan ”vangittavaksi määrätty liikemies Peter Fryckman tuli salaa hautajaisiin Suomeen.” Kantelijan mielestä lehti on loukannut hänen yksityiselämän suojaansa, syyllistynyt hänen kielteiseen leimaamiseensa ja julkaissut hänen toiminnastaan kyseisessä tilanteessa vääriä ja erityisen provosoivia väitteitä. Jutun yhteydessä julkaistut valokuvat otettiin salaa hautajaistilaisuudessa ja ne julkaistiin ilman kantelijan lupaa siten, että niistä syntyy mielikuva poliisia pakenevasta henkilöstä. Hautajaiset ovat kantelijan käsityksen mukaan yksityiselämän suojaa nauttiva perhetilaisuus. Sillä tiedolla, onko kantelija osallistunut isänsä hautajaisiin ja miten hän on sieltä poistunut, ei kantelun mukaan voi olla mitään huomattavaa yleistä merkitystä. Yksityisyyden loukkaamisen lisäksi juttu sisältää myös asiavirheitä. Kantelija ei tullut eikä lähtenyt Suomesta salaa eikä hän myöskään ole pitänyt poliisia pilkkanaan. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kertoo kantelijan toiminnan johtaneen 1980-luvun lopun suurien osakekauppojen jälkeen useisiin oikeudenkäynteihin, ja hänet on tämän vuoden tammikuussa määrätty vangittavaksi niskoittelevana velallisena. Kantelija on tämänkin jälkeen julkisuudessa ilmoittanut matkustelevansa jatkuvasti ulkomailla Etelä-Afrikasta. Ilta-Sanomien toimittaja ja valokuvaaja olivat seuraamassa, saapuisiko kantelija myös Suomeen isänsä siunaustilaisuuteen. Kyseessä oli normaali uutisaihe, jossa tietojen hankinta perustui omakohtaiseen havainnointiin. Kuvia ei otettu hautajaistilaisuudesta eikä kirkkopihan ulkopuolelle ennättäneen kantelijan lisäksi kuvissa esiinny ketään muita. Etsintäkuulutetun henkilön esteetön liikkuminen julkisilla paikoilla on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Kantelija on julkisuuden henkilö, ja hän on itse ollut tietoinen vangitsemismääräyksestä. Päättäessään saapua Suomeen hänen on täytynyt ymmärtää, että asiasta voidaan kertoa julkisuudessa. Kantelijan väite, että julkaistusta materiaalista syntyy mielikuva poliisia pakenevasta henkilöstä, on subjektiivinen tulkinta. Uutisen otsikko on puolestaan lehden oma johtopäätös menettelystä, jossa vangitsemismääräyksestään tietoinen henkilö liikkuu julkisilla paikoilla ja ottaa riskin kiinniotostaan. Kantelijaa on hänen asiamiehensä välityksellä pyydetty ottamaan yhteyttä mahdollisen vastineoikeuden käyttämistä varten. Hän ei ole vastannut soittopyyntöihin eikä näin ollen ole halunnut käyttää vastineoikeuttaan.RATKAISUYksityiselämän suoja koskee periaatteessa kaikkia kansalaisia. Se merkitsee yksilön oikeutta halutessaan pitää tietyt henkilökohtaiset asiansa poissa julkisuudesta. Tiedotusvälineiden kannalta se merkitsee sitä, ettei yksilön suojattuun piiriin kuuluvista asioista yleensä saa julkaista tietoja ilman hänen suostumustaan. Yksityiselämän suojan laajuus riippuu monista tekijöistä kuten henkilön asemasta ja käsiteltävänä olevan asian merkityksestä. Silloinkin kun henkilöä koskevan tiedon julkistaminen on perusteltua, sen ei tule ulottua pitemmälle kuin asian käsittelemiseksi on välttämätöntä. Nyt uutisen pääsisältönä oli, että vaikka kantelijasta on annettu vangitsemismääräys, hän kykenee silti liikkumaan esteettä julkisilla paikoilla. Neuvoston mielestä asialla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja tieto koski henkilöä, joka on ollut talouselämän vaikuttajana julkisuudessa säännöllisesti yli kymmenen vuoden ajan. Jos juttu oli kantelijan mielestä paikkansa pitämätön tai häntä asiattomasti arvosteleva, hän olisi voinut tarjota lehdelle vastineen. Lehden julkaisemissa kuvissa kantelija oli poistumassa isänsä hautajaisista. Kuvat tai teksti eivät kuitenkaan millään tavalla kertoneet hautajaisista tai kantelijan yksityisistä tunteista. Juttukokonaisuudessa ei myöskään ollut mitään kantelijan yksityiselämää loukkaavaa. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.