2990/SL/01

Vapauttava

KANTELUSavon Sanomat julkaisi 17.1.2001 kolumnin, jossa käsiteltiin kantelijan Kuopion kaupunginvaltuustolle jättämää valituskirjelmää. Kolumnin mukaan ”tekstiä lukiessa tulee mieleen punaisen Valpon paperit”. Valituskirjelmässä on kolumnistin mielestä ”epämääräisiä viittauksia, perättömyyksiä, henkilöihin kohdistuvaa matalamielisyyttä, itsensä ainoaksi guruksi julistautuvaa, kaunaista tekstiä, kaikki tyynni”. Kantelun mukaan kolumnissa väitetään, että kantelija oli pannut nimensä toisen kirjoittaman tekstin alle: ”Monikohan uskoo, että Ruotsalainen on kirjoittanut tekstin. Alkeellisinkin tekstianalyysi ja sisältöanalyysi osoittavat, että kirjoittaja on joku muu”. Muutenkin kolumni oli kantelijaa kaikin tavoin loukkaava. Kantelija laati vastineen, joka julkaistiin 19.1. muutettuna. Vastineen lopussa oli kommentti, jossa kolumnisti kantelun mukaan kehotti kaupunginhallitusta harkitsemaan, onko kantelija kelvollinen Kuopion Energian johtokuntaan: ”Pauli Ruotsalaista ei ole vielä valittu Kuopion Energian johtokunnan jäseneksi. Hän on vihreiden valitsema ehdokas siihen. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto maanantaina. Toivon mukaan järkevän.” Kantelija laati uuden vastineen, jota lehti ei julkaissut lainkaan. Lehti ei julkaissut myöskään Heikki Viitalan vastinetta, jossa hän irtisanoutui isyydestään koskien kantelijan tekemää aloitetta. LEHDEN VASTAUSSavon Sanomien päätoimittaja Tapani Lepola toteaa varavaltuutettu Pauli Ruotsalaisen, siis kantelijan, olevan lehden mielipidesivun vakiokirjoittaja. Hän on osallistunut aktiivisesti myös Kuopion kaupungissa vuosikausia käytyyn riitaan kaupungin historiankirjoituksen viivästymisestä ja sen syntipukeista. Hän oli juuri jättänyt kaupunginvaltuustolle asiaa koskeneen 17-sivuisen valituskirjelmän, ja tätä Markku Heiskanen kunnallispoliittisessa kolumnissaan käsitteli. Siinä tuotiin esille myös se suhteellisen laajalle levinnyt epäily, että kantelija ei olisi itse eikä yksinään kirjelmän takana, vaan taustalta löytyy muita henkilöitä, jotka ovat historiaprojektin vaiheissa kokeneet itsensä väärin kohdelluiksi. Kantelija on ilmoittanut useita kertoja mielipidekirjoituksiaan lehteen tuodessaan mielipidesivun toimittajalle, että tämä voi näitä käsitellä ja toimittaa ”niin kuin hyvä tulee”. Näiden valtuuksien pohjalta mielipidesivun toimittaja käsitteli kantelijan lehdelle toimittamaa vastinetta Heiskasen kolumniin. Vastinetta lyhennettiin vain muutamalla rivillä ja nekin sellaisilta osin, jotka eivät liittyneet suoranaisesti vastineen kohteena olevaan kolumniin, vaan rönsyttävät asiaa aivan muihin asioihin. Vastineen lopussa Heiskanen korjaa yhden kolumnissaan esiintyneen virheen, mutta ei kommentoi kantelijan vastinetta millään tavoin. RATKAISUKolumnissa käsiteltiin kantelijan Kuopion kaupungin historiankirjoituksesta jättämää valituskirjelmää, josta kolumnisti esitti oman henkilökohtaisen mielipiteensä. Kolumnissa esitetty arvostelu kohdistui kantelijan, kaupunginvaltuuston varavaltuutetun, yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisessa luottamustehtävässä toimivien on varauduttava siihen, että heidän toimintaansa voidaan arvioida kärkevästikin. Milloin arvostelu on kohdistettu poliittiseen tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan, ei sitä ole yleensä katsottu henkilökohtaisesti loukkaavaksi. Yksi kolumnin väitteistä, epäily valituskirjelmän todellisesta kirjoittajasta, oli kuitenkin kiistanalainen, ja synnytti vastineoikeuden. Lehti julkaisi kantelijan vastineen viivytyksettä mutta lyhennettynä ilman, että lyhentämisestä oli neuvoteltu kantelijan kanssa. Neuvoston mielestä lehdellä oli oikeus käsitellä vastinetta myös tällä kertaa kantelijan kanssa syntyneen käytännön mukaisesti. Vastineen olennainen sisältö ei muuttunut lyhentämisen seurauksena. Vastineen lopussa oli kolumnin laatineen toimittajan jälkikirjoitus, jossa toimittaja oikaisi kolumnissa olleen virheen. Lisäksi hän esitti toivomuksen ”järkevästä valinnasta”, jonka kantelija katsoo kohdistuneen itseensä. Neuvoston mielestä oikaisu ja kaupunginhallitukselle esitetty toivomus eivät olleet vähätteleviä eivätkä ne vaikuttaneet vastineen uskottavuuteen. Ne eivät myöskään synnyttäneet uutta vastineoikeutta, joten lehdellä ei ollut velvollisuutta julkaista kantelijan jälkikirjoituksen johdosta laatimaa vastinetta. Lehdellä ei ollut velvollisuutta julkaista myöskään Heikki Viitalan laatimaa vastinetta, koska häntä ei mainittu koko kolumnissa. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.