KANTELUHelsingin Sanomat julkaisi 20.11.2000 artikkelikokonaisuuden, jossa kerrottiin matkapuhelimia koskevan säteilytutkimuksen nykytilasta. Pääjutun otsikkona oli ”Laaja säteilytutkimus kartoittaa syöpäpotilaiden kännykänkäyttöä”. Juttuun liittyneen kaavion otsikkona oli ”Matkapuhelimien säteily on ionisoimatonta ja radiotaajuista”. Kaaviossa selvitettiin mm. matkapuhelimien ja mikroaaltouunien käyttämät taajuudet. Kantelun mukaan kaaviossa annetaan virheellisesti ymmärtää, että matkapuhelimet eivät säteile mikroaaltotaajuudella ja että matkapuhelimien säteily olisi ionisoimatonta. Myös kaavion kuvatekstissä, jossa selvitettiin mikroaaltouunien ja matkapuhelimien taajuuksia ja tehoja, oli kantelun mukaan väärää tietoa. Kantelija laati jutun johdosta vastineen, jolla hän halusi korjata juttuun liittyneessä kaaviossa olleen virheen. Lehti ei julkaissut vastinetta eikä korjannut virhettä. Lehti kertoi kantelijalle, että vastine oli liian pitkä. Kantelija kertoo vastanneensa, että vastinetta voi hänen puolestaan lyhentää. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien päätoimittajan Janne Virkkusen mukaan sekä pääjutussa että kainalojutussa tuotiin monipuolisesti esille kännyköiden aiheuttamaan säteilyyn liittyvää problematiikkaa. Kirjoituksissa haastatellut tutkijat ovat sitä mieltä, että toistaiseksi ei ole tieteellistä näyttöä kännykän ja syövän välisestä yhteydestä. Päätoimittaja Virkkusen mukaan kantelijalle ei syntynyt kirjoitusten perusteella vastineoikeutta. Hänen kirjoituksensa oli luonteeltaan keskustelupuheenvuoro, jonka julkaisemisesta toimitus voi päättää oman harkintansa mukaan. RATKAISUJournalistin ohjeiden mukaan arvostelun kohteeksi joutuneelle on myönnettävä vastineoikeus lehdessä, jos hän sitä perustellusti pyytää. Pelkkä mielipide-ero ei ilman muuta oikeuta vastineeseen. Virheellinen tieto on puolestaan oikaistava joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Oikaisuvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos virhe on vähäinen tai itse asiaan nähden epäolennainen. Kantelija ei ollut jutussa arvostelun kohteena, eikä hänelle syntynyt vastineoikeutta. Jutun kaaviokuvassa saattoi olla joitain ristiriitaisia ja mahdollisesti virheellisiäkin tietoja. Jutun painopiste oli kuitenkin matkapuhelimien aiheuttamaan säteilyyn liittyvässä problematiikassa, mihin myös kantelijan lehdelle asiasta lähettämä kirje painottui. Kirje oli luonteeltaan enemmän kommenttikirjoitus kuin oikaisupyyntö, eikä lehdellä ollut velvollisuutta julkaista sitä. Neuvoston mielestä matkapuhelimien taajuuksiin liittyneet yksityiskohtaiset tiedot eivät myöskään olleet jutun kannalta niin keskeisiä, että niiden oikaisu olisi ollut tarpeen. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu