KANTELULänsiväylän 17.9.2000 julkaisemassa pääkirjoituksessa kerrottiin kahden kunnallisvaaliehdokkaan tekemistä kanteluista. Kirjoituksen otsikkona oli ”Kantelukampanja”. Kirjoituksen mukaan ”on sääli, jos ehdokkailla ei ole muuta tapaa saada julkisuutta. Haluavatko espoolaiset äänestäjät valtuustoon henkilöitä, joilla tarkoitus pyhittää keinot?” Kantelija kertoo, että hänet määrättiin valtuustoryhmän tiedottajana tekemään kirjoituksessa mainittu kantelu. Tästä huolimatta kantelua väitetään pääkirjoituksessa hänen henkilökohtaiseksi vaalikampanjaksi. Kantelija katsoo, että pääkirjoitus oli omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että häntä ei valittu valtuustoon. Kantelija laati kirjoituksen johdosta vastineen, joka julkaistiin lyhennettynä. LEHDEN VASTAUSLänsiväylän päätoimittaja Janne Kaijärvi kiistää, että lehti olisi kirjoituksellaan pyrkinyt vaikuttamaan kantelijan mahdollisuuksiin tulla valituksi valtuustoon. Kunnallispoliitikot ovat poliitikon roolissaan paikallislehden näkökulmasta julkisuuden henkilöitä, joiden toimintaa Länsiväylä pyrkii tarkoin seuraamaan ja tarpeen vaatiessa myös kommentoimaan esimerkiksi pääkirjoituksissaan. Nyt lehti halusi ottaa kantaa kantelijan ja erään toisen kunnallisvaaliehdokkaan tapaan toimia kunnallisvaalien alla. Kyseessä on lehden mielestä eettisesti arveluttava ilmiö, jossa ehdokkaat ryhtyvät tekemään toisistaan kanteluita oikeuskanslerille. Lehti sai tiedon oikeuskanslerille tehdystä kantelusta Espoon sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön tiedotteesta. Sen perusteella lehti kertoi uutisessaan 13.9., että kantelun takana on Juhani Hakala. Hakala kuitenkin korjasi tiedon Länsiväylälle vasta kantelun kohteena olevan pääkirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Hänen vastineensa oli liian pitkä sellaisenaan julkaistavaksi ja sisälsi useita asiaan täysin kuulumattomia seikkoja. Siitä julkaistiin 20.9. kuitenkin kaikki olennainen virheen korjaamiseksi. RATKAISUPääkirjoitus on mielipidekirjoitus, jossa tulee olla mahdollisuus ottaa voimakkaastikin kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin. Asia, jota Länsiväylä pääkirjoituksessaan käsitteli, oli paitsi ajankohtainen niin myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Siinä otettiin kantaa kunnallisvaalikampanjointiin ja kampanjoinnissa käytettyihin keinoihin. Kantelijaa kritisoitiin sillä perusteella, että hän oli lehden mielestä tehnyt kantelun oikeuskanslerille saadakseen itselleen julkisuutta. Kantelijaa ei mainittu kirjoituksessa nimeltä, mutta hän oli siitä tunnistettavissa aikaisemman uutisoinnin vuoksi. Länsiväylä kertoo saaneensa tiedon oikeuskanslerille tehdystä kantelusta Espoon sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön tiedotteesta. Sen mukaan kantelija lähetti kirjeen valtuustoryhmän toimeksiannosta. Tämä ilmenee myös valtuustoryhmän pöytäkirjasta. Uutisessa 13.9. oli siis virhe, joka toistui kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa. Lehti oikaisi virheellisen tiedon heti, kun kantelija oli sitä vaatinut julkaisemalla kantelijan vastineeksi nimeämän kirjoituksen. Sitä ei kuitenkaan julkaistu kantelijan haluamassa muodossa vaan lyhennettynä.Pääkirjoitus ja siinä esitetyt arviot edustivat normaalia poliittista, vaalien alla käytävää keskustelua, joka ei sellaisenaan tuo vastineoikeutta. Kantelijan toimittamaa kirjelmää on siten pidettävä luonteeltaan mielipidekirjoituksena, jollaisen julkaisemisesta päätoimittaja voi vapaasti päättää. Julkaistavaa mielipidekirjoitusta voidaan lyhentää ja stilisoida edellyttäen, että sen olennainen asiasisältö säilyy. Nyt kantelijan vastakirjoituksesta oli poistettu vain muutama lause, eivätkä tehdyt poistot muuttaneet kirjoituksen olennaista sisältöä. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsiväylä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu